Kirjoittaja: suvanto

AVI:n tiedote: ” Henkilökunnan vaihtuvuus ja vaikea saatavuus haittaavat vanhuspalveluiden järjestämistä – omavalvonta ei pääse juurtumaan toivotulla tavalla”

Tiedote: Henkilökunnan vaihtuvuuden aiheuttamat ongelmat käyvät ilmi Etelä-Suomen aluehallintoviraston raportista, jossa tarkastellaan yksityisiin ikäihmisten hoivakoteihin tehtyjen tarkastuskäyntien havaintoja. Havainnot perustuvat kuntien ja sote-kuntayhtymien yksityisiin hoivakoteihin keväällä 2019 tekemiin tarkastuskäynteihin sekä aluehallintovirastolle vireille tulleisiin valvontailmoituksiin.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen vanhuspalvelujen järjestämisessä on samantyyppisiä, runsasta keskustelua herättäneitä pulmia kuin muuallakin maassa. Näistä ammatillisen henkilökunnan saatavuus ja pysyvyys muodostavat isoimman rakenteellisen ongelman. Sekä hoito- ja hoivahenkilökunnan että esimiesten rekrytointi on haastavaa. Myös tukipalveluhenkilökunnan rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia.

Henkilöstön vaihtuvuudesta seuraa lukuisia toiminnan järjestämiseen liittyviä ongelmia. Tilanne näyttäytyy muun muassa lääkitysturvallisuudessa, mikä on uhka myös asiakasturvallisuudelle. Epävakaa esimies- ja henkilökuntatilanne, henkilökunnan vähäisyys ja kuntouttavan henkilökunnan puute kytkeytyvät ainakin osittain siihen, miten hoivakodeissa järjestetään asiakkaiden elämänlaatua parantavaa toimintaa, kuten virkistys- ja kuntoutustoimintaa.

Hoiva- ja hoitohenkilökunnan heikko saatavuus ja ammatillisen henkilökunnan vaihtuvuus muodostavat isoimman ongelman vanhuspalveluiden laadulle ja järjestämiselle. Tällaisessa vaikeassa tilanteessa myöskään omavalvontaa ei saada juurtumaan tavoitellulla tavalla osaksi yksiköiden ja henkilöstön jokapäiväistä toimintaa.

Toivottavaa ei ole kehityssuunta, jossa henkilökunnan vaikean saatavuuden tai kustannuspaineiden vuoksi ympärivuorokautista asumista vähennetään ja siirrytään pienemmällä henkilökuntamäärällä toimivaan kevyempään palveluasumiseen, vaikka ikäihmisten hoivan ja palvelujen tarve on entisellään. Tällaisesta muutoksesta on ollut merkkejä jo jonkin aikaa.

Isossa osassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueen hoivakodeista toiminta on kuitenkin asianmukaista ja laadullisesti hyvää. Iso osa palvelujen tuottajista on myös ryhtynyt välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin saamansa ohjauksen perusteella.

Linkki raporttiin

Lisätietoja:

Maria Borg, p. 0295 016 277
sosiaalihuollon ylitarkastaja
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
etunimi.sukunimi@avi.fi

***************************************************************

Aluehallintovirasto (AVI) on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalvelujen turvaaminen väestölle.

AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kuntasi, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueesi ihmisten terveyden edistämiseksi. Sieltä saat myös neuvoja, jos saamissasi palveluissa tai niiden laadussa on mielestäsi vakavia puutteita.

Annettuja tehtäviään hoitaessaan AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.

AVIn tehtäviä ovat:

  • terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
  • yksityisten terveyspalvelujen luvat
  • terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvonta
  • laadunhallinta
  • kantelut
  • terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Mummonmarkan vartijat Lohjalla 9.12.

Mummonmarkka on mummon markka

Lohja 27.11.2019, 12:32

Tilaisuus 9.12.2019 klo 17:00 Lohjan vanhusten palvelukeskuksessa, Ojamonkatu 34, 08100 Lohja

Tilaisuus on tarkoitettu ikäihmisille, heidän omaisilleen/läheisilleen ja kaikille asiasta kiinnostuneille

Luennoitsijat

Mummonmarkan vartijat –hankkeen hankesuunnittelija Erja Ronkainen
Lohjan kaupungin sosiaalityö koskien edunvalvontavaltuutus –asiaa.
Tilaisuus on maksuton ja tilaisuuden arvioitu kesto noin 1,5 – 2 tuntia.

Taloudellisella hyväksikäyttöllä

tarkoitetaan ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden (tavaroiden, osakkeiden, asunnon, lääkkeiden jne.) käyttöä, myymistä tai hävittämistä ilman hänen lupaansa. Taloudellista hyväksikäyttöä on myös ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden kiristäminen uhkailemalla väkivallalla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä. Taloudellisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos käytetään hyväksi ikäihmisen hyväntahtoisuutta, avun tarvetta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviointikykyä taloudellisen hyödyn tavoittamiseksi. Taloudellista kaltoinkohtelua ovat myös erilaiset ikäihmisiin kohdistuvat petokset ja huijaukset sekä epäasiallinen kaupanteko.

Yhteistyökumppanit: Mummonmarkan vartijat sekä Lohjan kaupungin sosiaalityö

Tontun tömpsyillä kevennettiin maailmaa 20.12.

Suvannon perinteisiä Tontun tömpsy -pikkujouluja vietettiin 20.12.

Hauskuttamassa olivat  Ala-Hinkkilän seniorijaoston Helmi-Simpukka ja Kaarin Malja sekä heidän kaunis ääninen ukulelensa.

Veli-Pekka Karstela, Hierontahuone VPK:sta alakerrastamme teki ”non-stop” -hierontoja halukkaille ja niitä riitti. Jokainen aika oli varattu ja vielä vähän ylikin 🙂 Kuvassa alla hieronnassa Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara.

Herkutuksestamme huolehti mm. hallituksemme varajäsen, ihana Kati Hämäläinen.

 

 

 

Tehyn kehittämispäällikkö Sari Viinikainen tuli kuvatuksi hauskassa poropaidassaan ja juhlassa oli mukana myös harvinainen vieras, kunniajäsenemme Aarno Huhtala, joka kuvassa jututtaa vanhempaa suunnittelijaamme Päivi Helakalliota ja Anastasia Rantaa, joka on meillä viestinnänharjoittelijana.

 

 

Iloksemme saimme vieraiksemme myös hallituksemme jäsenen Sisko Salo-Chydeniuksen ja varapuheenjohtaja Olli Lehtosen.

Oikealla kuvassa Mummonmarkan vartijat -hankkeen työntekijä Erja Ronkainen, joka voitti asullaan ”rumin joulu-asu” -kilpailumme. Palkintona hän sai kunniakirjan sekä Loimu -glögiä. Asuista riitti naurua pitkäksi aikaa.

 

 

Syyskokous 14.11.2019 Hotelli Helkassa

Syyskokouksen aluksi jaoimme Valontuojapalkinnon 2019, jonka tänä vuonna sai Tuula Visa.

Ikääntyneet, 60–90-vuotiaat naiset ovat olleet erityinen kohderyhmä nettirakkaushuijauksissa, joita Tuula Visa on auttanut merkittävästi ja pyyteettömästi.

Hän on pontevalla vapaaehtoistoiminnallaan nostanut asiaa julkisuuteen ja asiantuntijoiden tietoon. Hän on myös konkreettisesti pystynyt estämään romanssihuijausyrityksiä sekä rahansiirtoja huijareille.

                      
Kokouksemme alusti Enter ry:n vapaaehtoinen työntekijä Urho Karjalainen aiheenaan ikääntyneiden digitaalisaatio sekä turvallisuus netissä. Kuvassa hallituksen puheenjohtajan Katja Taimelan sekä toiminnanjohtaja Satu Taiveahon kanssa.

  
Kuvassa vasemmalla hallituksen jäsenet Maarit Rautio, Pertti Riihelä sekä Katriina Jokela, joka kukitettiin pitkästä hallitustyöstään Suvannossa. Katriina jättää Suvannon 31.12.2019.

Ikääntyneet rouvat puhuvat väkivallasta

Kun naiset asettuvat pöydän ääreen, kahvikuppien kilinä vaihtuu puheensorinaksi. Arkisten aiheiden jälkeen puhutaan väkivallasta. Isosiskot-ryhmän naisille sekin on tuttu teema.

Isosiskot kokoontuu Oulun ensi- ja turvakodin kokoushuoneessa. Paikalla on ryhmän ohjaaja ja seitsemän naista. Pöydässä on voileipiä ja keksejä, tunnelma on tuttavallinen. Aluksi käydään kuulumiskierros. Se määrittelee, mitä seuraavan puolentoista tunnin aikana tapahtuu.

Mutta aloitetaan ihan alusta. Elokuussa 2017 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n Juuri-hanke lähestyi loppuaan. Hankkeessa oli onnistuttu yhdistämään vanhustyön ja väkivallan vastaisen työn asiantuntijuus yhteiseksi uudeksi osaamiseksi. Ikääntyneitä väkivaltaa kokevia pystyttiin ymmärtämään, tukemaan ja auttamaan aikaisempaa paremmin.

Oulun ensi- ja turvakoti ry oli kehittänyt ja kokeillut useita uusia toiminta- ja työkäytäntöjä yhdessä Oulun Seudun Mäntykoti ry:n kanssa. Mukana oli väkivaltaa kokeneiden naisten ”kehittäjänaiset” -nimellä tunnettu ryhmä. Naiset halusivat, että ikäihmisillä olisi turvallinen paikka, jossa voisi keskustella toisten samaa kokeneiden naisten kanssa. Ensimmäisessä kokoontumisessa oli mukana kuusi yli 70-vuotiasta naista, jotka antoivat ryhmälle nimen Isosiskot.

Pitkään aviossa ja uhan alla

Vertaistukiryhmä perustettiin vastaamaan ikääntyneiden, pitkään avioliitossa ja lähisuhdeväkivallan uhan alla eläneiden tuen tarpeeseen. Suljettuun ryhmään haluavat keskustelivat ensin ryhmän ohjaajan, Oulun ensi- ja turvakoti ry:n väkivaltatyön asiantuntijan Maria Lappalaisen kanssa ja pääsivät sitten mukaan.

Nykyään ryhmään pääsee, kun siinä on tilaa. Jäseniä on ollut yhteensä 11, nykyään vakiintuneita kävijöitä on seitsemän. He löytävät tiensä ryhmään tavallisesti joko yhdistyksen turvakodin, lähisuhdeväkivaltapalvelujen tai muun auttamisverkoston kautta.  Isosiskoilla on tarve saada apua nykyiseen elämäntilanteeseen. Ikääntyneiden vertaisryhmä ei ole uusi keksintö, mutta väkivaltaa kokeiden ryhmiä on heille vähän tarjolla.

Isosiskot-ryhmän naisten käsiä. Iäkkäitä käsiä, joissa on sormuksia, kinesioteippiä ja rannetuki.
Isosiskojen käsiä.

Lappalaisen mielestä lähisuhdeväkivallan kokemuksissa ja seuraamuksissa on toisaalta yhtäläisyyksiä sukupolvien välillä ja ryhmä voisi koostua myös eri-ikäisistä naisista.

– Eri ikäpolville on tärkeää ymmärtää, miten tähän tilanteeseen on tultu. Uskomusten ja asenteiden muuttaminen tapahtuu tiedostamisen kautta.
– Ylipäätään on tärkeä saada jotain tukea, painottaa Maria Lappalainen.

Kaikki Isosiskot ovat kokeneet väkivaltaa tai elävät läheisissä suhteissaan väkivallan uhan alla.

– Yhteistä on kokemus siitä, etteivät he voi puhua kokemastaan muualla kuin saman kokeneiden kanssa tai meidän palveluissamme, Lappalainen määrittelee.

Ryhmä ei yksin lopeta väkivaltaa

Ryhmäläiset kuvaavat vertaistuen merkitystä ”kaikesta tuesta tärkeimmäksi”. Se tuo turvallisuuden tunnetta ja on jaksamisen elinehto. ”Systerit ovat pelastusrenkaita.”

Saman ikäisille on helpompaa puhua kuin nuoremmalle. Kokemus pitkästä parisuhteesta ja samanlaisista vastoinkäymistä yhdistävät. Kokemusten jakaminen helpottaa oloa. Helpotusta tuo myös tieto ja ymmärrys siitä, että omalle elämäntilanteelle voi tehdä jotain vielä näin myöhemminkin.

Lappalainen sanoo, että vaikka ryhmästä on kiistatta apua arjessa selviämisessä, se ei useimmiten yksin riitä väkivallasta irtautumisen tueksi.
– Kaikki haluavat väkivallan loppuvan, mutta osa ei halua erota avioliitostaan. He ovat syntyneet aikana, jolloin väkivalta oli lainsäädännöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta hyväksyttyä ja avioliiton oli tarkoitus kestää vastoinkäymiset.
–Sen lisäksi häpeän tunne, syyllisyys tai pelko omasta ja puolison jaksamisesta tekee eroamisesta tavallista vaikeampaa, sanoo Maria Lappalainen.

Kotona tapahtuvaa auttamista painotetaan liikaa

Isosiskojen mielestä yhteiskunta on muuttunut avoimemmaksi kuin aiemmin. Väkivallastakin puhutaan aiempaa enemmän. Yhteiskunnan muutos on mahdollistanut naisten itsenäistymisen  ̶  ja toisaalta naisten kouluttautuminen ja itsenäistyminen on vaikuttanut muutoksen tapahtumiseen. Avoimuus on lisännyt osaltaan Isosiskojen rohkeutta ja saanut heidät hakemaan apua omaan tilanteeseensa. Avun hakeminen on hyväksytympää.

Kielteistäkin kehitystä silti tapahtuu.

– Usein keskusteluissa tulevat esiin lainsäädännön muutokset, jotka painottavat kotona tapahtuvia palveluja. Näin on myös väkivaltatilanteissa. On tullut vastaan tilanteita, joissa ehdotetaan omaishoitoa väkivaltaiselle puolisolle tai että aikuinen väkivaltainen lapsi hoitaisi ikääntynyttä.
– Toisaalta jos ikääntynyt on päätynyt eroamaan väkivaltaisesta suhteesta, riippuvuus puolisosta uhkaa jatkua, jos kotiin jäävä ei saa palveluja. Nämä tilanteet ovat erityisen raskaita myös yleisten asenteiden vuoksi, Lappalainen sanoo.

”Ikääntyneiden väkivaltakokemukset pitää tuoda julki”

Oulussa kuulumiskierros on edennyt jo pitkälle. Tällä kertaa kaikille kuuluu hyvää. Lappalainen pitää tärkeänä, että tapaamisia ei käsikirjoiteta liian pitkälle. Hän sopii ryhmäläisten kanssa kullekin tapaamiselle etukäteen aiheen, mutta huolille ja kriiseille annetaan aina tilaa.
Nyt ryhmäläiset miettivät, miten ikääntyvät voisivat saada paremmin apua kokemaansa väkivaltaan. Heidän mielestään ikääntyneiden väkivaltaan liittyvät kokemukset pitäisi tuoda julkisuuteen entistä useammin. Yhteiskunnan kannalta kyse on myös rakenteellisesta kaltoinkohtelusta. Ikääntyneet voivat jäädä auttamispalveluissa helposti yksin, eivätkä saa apua. Turvakotien, avopalvelujen ja terveyskeskusten lisäksi tarvitaan ikäihmisten neuvola, johon kutsutaan säännöllisesti ja jossa kysytään myös väkivallasta.


Isosiskojen neuvot: Miten lähimmäinen voi ottaa väkivallan puheeksi?
  1. Kohtaa apua tarvitseva rohkeasti.
  2. Ota puheeksi reilusti ja suoraan.
  3. Kerro, että muutkin ovat kokeneet samaa ja apua on saatavilla.
  4. Kerro ammattilaiselle myös toisen henkilön avun tarpeesta.
  5. Pidä hänestä huolta ja ole toisten iäkkäiden puolella.

Teksti: Mikko Savelainen, kuva: Maria Lappalainen. ETKL

Suvannon Mummonmarkan vartijat –hanke mukana Vanhusneuvostopäivässä

Turvallisuus, palvelut ja hyvä arki puhuttavat vanhusneuvostopäivässä
Valtiovarainministeriö 5.11.2019 12.00

Vanhusneuvostopäivä on Avoimen hallinnon ohjelman (www.avoinhallinto.fi) yhdessä ministeriöiden ja kansalaisjärjestöjen kanssa järjestämä vuotuinen yhteistyötilaisuus. Helsingissä torstaina 7.11.2019 järjestettävään vanhusneuvostopäivään osallistuu paikan päällä ja etäyhteydellä yli kaksisataa vanhusneuvostojen jäsentä ympäri maata. Tilaisuutta on mahdollisuus seurata suorana verkkolähetyksenä.

Vanhusneuvostopäivän tavoitteena on tiedon jakaminen, keskustelu, näkemysten kerääminen hankkeiden valmisteluun ja yhdessä kehittäminen. Tilaisuuden avaa ministeri Sirpa Paatero.

Tämän vuotisen päivän järjestelyistä ja ohjelmasta vastaavat yhteistyössä Avoin hallinto –ohjelma, valtiovarainministeriö, Vanhustyön keskusliitto, Valli ry ja Ikäinstituutti.

Aamupäivän ohjelma keskittyy turvallisuuteen ja sähköisiin palveluihin. Iltapäivän aiheena on hyvä arki ja osallisuus. Päivän puheenvuoroissa pohditaan mm. ikäihmisiä sähköisten palveluiden käyttäjinä, digituen eettisiä näkökulmia sekä kuuluuko koko ikäväestön ääni päätöksenteossa. Myös mielenhyvinvointi ikääntyessä ja taloudelliselta kaltoinkohtelulta suojautuminen ovat päivän keskustelun aiheina. Vanhusneuvostojen edustajat pohtivat myös omaa rooliaan tiedonlevittäjinä. Keskusteluihin osallistuu myös etäosallistujia vanhusneuvostoista ympäri Suomen.

Tapahtumassa eri vanhustyön organisaatiot esittelevät toimintaansa ja tarjoavat lisätietoa päivän aiheista.

”Pidän sinusta huolta, äiti” – perjantai-dokkari – “Eipä sitten ainakaan jää harmittamaan, että olisi pitänyt nähdä enemmän.”

Pekka Tuomela herättää äitinsä aamuisin, keittää aamupuurot ja katsoo että Anja Tuomela laittaa sopivat vaatteet päälleen. Ihan niin kuin Anja Tuomela teki pikku Pekalle yli viisikymmentä vuotta sitten.

– Äiti on aikanaa pitänyt minusta ja sisaruksistani huolta. Nyt kun hän on muistisairas eikä enää pärjää kotona, on ihan luontevaa että hän asuu meidän kanssamme samassa pihapiirissä.

Perjantai-dokkari Pidän sinusta huolta, äiti kertoo Anja Tuomelan elämästä Pekka Tuomelan ja Päivi-vaimon pihapiirissä Karkussa. Anja ei asu samassa talossa poikansa perheen kanssa, vaan mummonmökissä, jonka Pekka rakensi alunperin anopilleen Pirkolle. Pirkko sairasti Alzheimerin tautia ja eli viimeiset kaksi vuottaan Pekan ja Päivin luona.

– Pirkko kuoli tässä tuvassa kauniin kotikuoleman. Samoihin aikoihin kävi selväksi, että oma äitini ei enää pärjää yksin kerrostaloasunnossa Porissa. Pienen harkinnan jälkeen hän muutti tähän meidän kanssamme asumaan.

Pekka käy vuorotöissä ja  ehtii hoitamaan äitiä päivisin. Silloin kun Pekka ja Päivi ovat töissä yhtäaikaa, käy äidillä yksityinen kotihoitaja ja Anja myös touhuilee tontilla itsekseen.

– Äiti kolaa lumet, kerää marjat, hakee postit ja klapit puuvajalta. Hän vielä pilkkookin klapeja, vähän olen ajatellut että onko se vaarallista. Mutta jos tuohon ikään asti on pilkkonut, niin eiköhän sitä voi tehdä nytkin. Jossain hoitolaitoksessa varmaan olisi turvallisempaa, mutta tässä on paljon muuta elämänlaatua, Pekka Tuomela pohtii.

Vanhuksen hoitaminen on aikaa vievää ja sitovaa puuhaa. Mutta Pekka Tuomela tietää, että siinä on myös palkintoja tarjolla.

– Onhan tämä ihan eri kuin jos kävisin joskus vain katsomassa äitiä jossain hoitopaikassa. Silloin vaihdetaan vain päällimmäiset kuulumiset. Tässä on aikaa jutella ja muistella menneitä. Jutut ehkä kiertävät vähän samaa rataa, mutta välillä tulee ihan uusia asioita, sellaisia muistojen kultahippusia.

– Eikä sitten ainakaan jää harmittamaan, että olisi pitänyt nähdä enemmän.

Perjantai-dokkarin Pidän sinusta huolta, äiti on ohjannut Pasi Toivonen, kuvannut Turkka Korkiaämäki ja leikannut Joni Luttinen. Dokkarin voi jo nähdä Yle Areenassa ja se esitetään TV1:ssä Yle Perjantain Rakastatko vanhempiasi -lähetyksessä 8. marraskuuta klo 21.05 sekä pikauusintana TV1:ssä lauantaina 9.11. klo 10.45.  

Yle Areena: https://areena.yle.fi/1-4651060
Yle Uutiset: https://yle.fi/uutiset/3-11035230
Facebook: https://www.facebook.com/yleperjantai/