Kirjoittaja: suvanto

Blogi Mummonmarkan vartijat -hankkeen hankesuunnittelija Tuiku Valvelta

MUMMONMARKKA KUULUU MUMMOLLE

Oli tavallinen syyskuinen ilta. Päätin lähteä käymään Vantaalla vanhempieni luona. Isä ja äiti olivat poikenneet aiemmin päivällä mummollani, joka oli asustanut jo joitakin vuosia vanhainkodissa. Tullessani kotiin huomasin heti, että jotain oli pielessä. Isä oli ilmeisen suuttunut; äiti taas etäinen.

Istuuduin olohuoneen sohvalle ja pian isäni kertoo, että mummon tililtä on hävinnyt 40 0000 markkaa. Mummolla ei ollut käsitystä, mitä rahoille oli tapahtunut. Mummoni oli saanut kesällä aivoinfarktin ja hänen lähimuisti oli edelleen huono, lähes olematon. Isä kertoi mummon olleen itkuinen. Mummo oli muistellut, että Janne ja Leila olisivat käyneet kylässä edellisellä viikolla ja, että hän oli laittanut nimensä johonkin paperiin, kun sitä oli häneltä pyydetty.

Isä soitti vielä samana iltana veljelleen, Jannelle. Hän kertoi, että olivat yhdessä Leila-siskon kanssa vierailleet äidin luona vanhainkodissa. He olivat pyytäneet äidiltään allekirjoitusta mukanaan olleeseen valtakirjaan, jossa äiti valtuuttaa heidät nostamaan tililtään 40 000 markkaa. Siten, että kumpikin sisaruksista saa 20 000 markkaa. Vastineeksi Janne ja Leila olivat lupautuneet huolehtimaan siitä, että kun joskus äidistä aika jättää, he hoitavat kaikki kulut ja järjestelyt eikä äidin tarvitsisi olla huolissaan näistä asioista. Jannen mielestä asia oli selkeä. Äiti oli allekirjoittanut valtakirjan, rahat oli nostettu ja he olivat lupautuneet vastapalvelukseen, jonka suorittaisivat äidin kuoleman jälkeen. Sopimus oli hänen mielestä pätevä eikä muilla sisaruksilla pitäisi olla tähän nokan koputtamista.

Isäni ja neljä muuta sisarusta eivät hevin nielleet Jannen ja Leilan saalistusta. Mummo oli elänyt niukasti ja säästänyt pienistä tuloistaan. Mummo oli ajatellut, että kaikille lapsille jäisi jotain hänen kuoleman jälkeen. Tämä asia oli myös kaikkien sisarusten tiedossa. Nyt kuitenkin oltiin tilanteessa, jossa Janne ja Leila olivat hyödyntäneet oman äidin huonontunutta terveydentilaa ja saaneet tämän luovuttamaan valtaosan säästöistään heille. Janne oli ostanut vielä samaisella viikolla pienen saaren Saimaalta. Leila kulutti rahat omien sanojensa mukaan elämiseen.

Elettiin 1980-luvun loppua. Olin vastikään valmistunut poliisiksi. Ymmärsin hyvin, että kyseessä oli rikos. Janne ja Leila olivat käyttäneet mummoni alentunutta harkintakykyä törkeästi hyväksi. Mietin, että kyseessä oli yleisen syytteen alainen rikos, josta kuka tahansa voisi tehdä ilmoituksen poliisille. – Siis, vaikka minä! En halunnut kuitenkaan sotkeutua asiaan, vaan katsoin, että olisi isän ja hänen muiden sisarusten asia tehdä asiasta ilmoitus poliisille. En myöskään halunnut olla henkilö, joka tekemällä rikosilmoituksen toimii sisarusten välisen yhteydenpidon katkaisijana. Isääni neuvoin, joko tekemään rikosilmoituksen tai vaihtoehtoisesti ”unohtamaan” koko jutun. En tiedä, miettikö hän poliisin puoleen kääntymistä koskaan vakavissaan, mutta rikosilmoitusta hän ei koskaan tehnyt. Eivätkä myöskään muut sisarukset!

Mummoni suri asiaa pitkään. Oli surullista vain seurata vierestä. Hän itki. Hän itki omaa tyhmyyttään, vaikka siitähän ei ollut lainkaan kyse. Hänet oli petetty. Häntä oli loukattu. Häneltä oli riistetty. Se, että kaikki tämä oli tapahtunut hyödyntäen aivoinfarktin jälkitilaa, oli puistattavaa. Pahinta kuitenkin oli se, että omat lapset olivat tehneet hänelle tämän. Läheiset, joita hän rakasti, olivat huijanneet häntä julmasti.

Paljon aikaa on kulunut noista tapahtumista; kolme vuosikymmentä. Aihe on silti ajankohtainen – ehkä ajankohtaisempi kuin koskaan aiemmin johtuen väestön ikääntymisestä Suomessa. Huolimatta siitä, että ikääntyneisiin kohdistuu huomattavasti muuta väestöä vähemmän rikoksia, on jo nähtävissä omaisuusrikoksien voimakasta nousua.

On erittäin harmillista ja vahingollista varsinkin uhrille, että läheissuhteessa tapahtuvista rikoksista vaietaan. Ikääntyneiden kohdallakin puhutaan usein ulkopuolisten tekemistä huijauksista ja petoksista tai pakkomyynnistä, mutta läheissuhteessa tapahtuvat omaisuusrikokset pyrkivät jäämään vaille huomiota. Rikoksen kohteeksi joutuminen aiheuttaa aina turvattomuuden tunteen kasvua. Läheisen tekemänä tekemä kaltoinkohtelu saa uhrin kokemaan usein myös häpeää. Häpeä estää uhria tehokkaasti puhumasta asiasta, jolloin uhri voi jäädä asian kanssa aivan yksin. Häpeä voi liittyä itsesyytöksiin ja epäonnistumisen tunteisiin. Uhri voi syyllistää itseään huonoista kasvatusmenetelmistä, jos oma lapsi on kohdellut häntä taloudellisesti kaltoin. Jos taas puoliso on tekijä, uhri voi kokea epäonnistuneensa parisuhteessa.

Jos vanhus tulee huijatuksi ulkopuolisen taholta, hän saattaa syyttää itseään siitä, että ”meni halpaan”. Mikäli huijatuksi tulleelle nousee tunne, että hän on toiminut asiassa tyhmästi ja, että hänen olisi pitänyt hoksata ”asian oikea laita”, niin on hyvin todennäköistä, ettei hän puhu asiasta kenellekään. Huijatuksi tullut saattaa jäädä syyttämään itseään siitä, ettei ymmärtänyt toisen huijaustarkoitusta ja oli höynäytettävissä.

Kaltoinkohtelulla on monia kielteisiä vaikutuksia ikääntyneelle. Hoidon tarve kasvaa ja psyykkinen kuormittuneisuus lisääntyy. Ikääntynyt saattaa eristäytyä pelätessään asian paljastumista. Jotta muutos tässä saataisiin aikaiseksi, vaikenemisen kulttuuri tulee murtaa. On rohkaistava puhumaan. Mummonmarkan vartijat –hankeen yksi päätavoitteista on tehdä näkyväksi ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen kaltoinkohtelu. Tekemällä ilmiöstä näkyvä avataan mahdollisuus keskusteluun ja lupaan kysyä, onko joku kohdellut tai kohteleeko joku sinua taloudellisesti kaltoin. Hankkeessa on tarkoitus lisätä ikääntyneiden tietoisuutta taloudellisesta kaltoinkohtelusta, sen muodoista ja ennen kaikkea parantaa ikääntyneiden kykyä tunnistaa ja torjua tätä väkivallan muotoa omalla kohdalla sekä lähipiirissä.

Mummonmarkan vartijat -hanke pyrkii murtamaan hiljaisuuden, rikkomaan häpeän tunteen ja nostamaan ikääntyneisiin kohdistuvan taloudellisen kaltoinkohtelun esiin siten, että tietoisuus ilmiöstä leviää ja kynnys puhua asiasta ympärillä oleville ihmisille madaltuu. Tehokkainta rikoksentorjunnan kannalta on estää niitä ennalta siten, että kohderyhmä on mukana torjunnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Mummonmarkan vartijat –hankkeessa halutaan saada ikääntyneiden oma ääni kuuluviin ja saada ikääntyneet itse aktiivisiksi toimijoiksi. Hanke on valtakunnallinen ja kestää kolme vuotta.

Kertomus pohjautuu tositapahtumiin. Kertomusta on muutettu siten, että henkilöt eivät ole tunnistettavissa.

Tuiku Valve

Erja Ronkainen Suvannon Mummonmarkan vartijat -hankkeesta mukana kommentoimassa

Ovelta ovelle kiertävät remontti­kaupustelijat piinaavat jopa tuntien aggressiivisilla myynti­puheilla – ”Kun kieltäydyin remontista, he sanovat, että rouva hyvä, ette ymmärrä”

Helsinkiläisen Virpi Saarisen talosta lähtivät rappaukset, kun kiertävät remontoijat pesivät ulkoseiniä painepesurilla höyryn sijaan.

Madot syövät pian talosi, sanoi irlantilaismiesten porukka Helsingin Länsi-Pakilassa asuvalle Virpi Saariselle. He olivat tulleet kauppaamaan talon pesua.

Saarinen sanoi, että miesten näkemät madot ovat pihapuista irronnutta lehtivihreää.

Vaikkei ollut aprillipäivä, hän suostui pesijöiden ehdotukseen yhdellä ehdolla: ulkopintojen puhdistuksessa käytetään höyryä.

Miehet ryhtyivät töihin, ja Saarinen lähti keittiöön laittamaan ruokaa. Tapauksesta on nyt muutama vuosi.

”Kun he olivat pesseet kaksi seinää, huomasin, että he käyttävät sittenkin painepesuria. Pyysin heti lopettamaan, mutta pesu oli jo ehtinyt aiheuttaa vaurioita päätyseinän rappaukselle.”

Saarinen ei suostunut maksamaan vaadittua summaa, koska työn jälki ei tyydyttänyt eivätkä miehet olleet halukkaita antamaan kuittia.

”Siinä vaiheessa pääsi itku. Soitin poliisille ja sanoin, etten saa ulkomaalaisia pois talostani. He tulivat nopeasti paikalle, ja asia ratkesi.”

Ovelta ovelle kiertäviä kauppiaita koskevien valitusten määrä on kasvanut viime vuosina.

Vuonna 2018 kotimyyntiin liittyviä ilmoituksia tuli kuluttajaviranomaiselle kaikkiaan 1 620. Niistä valtaosa eli lähes 70 prosenttia koski remonttipalveluita.

Tämän jutun tarkoituksena on kertoa kotimyynnin riskeistä ja auttaa tunnistamaan epärehellisiä toimijoita. Se ei tarkoita, että kaikki kotimyyntiä harjoittavat yritykset toimisivat vilpillisesti.

Kuluttaja-asiamies on ottanut tarkkailuunsa erityisesti viisi yritystä, joita se on vaatinut muuttamaan toimintaansa. Yritykset eli Ideko Suomi, Kotisun, Pohjolan Energia, Restakoti ja Suomen Lämpöikkuna ovat sitoutuneet kuluttaja-asiamiehen vaatimukseen, kertoo lakimies Annina Huolman Kilpailu- ja kuluttajavirastosta KKV:stä.

Jos yritykset jatkavat kuluttajansuojalain vastaista toimintaa, kuluttajaviranomainen voi viedä asian markkinaoikeuteen. Juuri nyt vireillä ei ole oikeusjuttuja, jotka liittyvät kotimyyntiin. Yrityksistä kerrotaan lisää ja heidän edustajia kuullaan HS:ssa alkuviikolla osoitteessa: HS.fi/koti.

Aggressiivinen kotimyynti on huomattu myös Omakotiliitossa. Liiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen sanoo, että ovelta ovelle -kaupustelu on lisääntynyt, koska ihmiset ostavat aiempaa enemmän kodin palveluita ja monessa talossa on oikeasti korjattavaa.

”Kuluttajalainsäädäntö on hyvällä tolalla. Jos yritykset noudattaisivat sitä, ei ongelmia olisi.”

Huolestuneita yhteydenottoja tulee myös Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille koko ajan enemmän, kymmeniä vuodessa, kertoo korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso. ”Suurin buumi koskee piilossa olevien osien remontteja, kuten viemärin ja hormien pinnoituksia.”

Kyseenalaisten kotimyynti­menettelyjen kohteeksi joutuvat usein juuri iäkkäät, jotka eivät aina ymmärrä tekemiensä sopimusten sisältöä eivätkä osaa kieltäytyä niiden tekemisestä.

Näillä asiantuntijoiden vinkeillä ehkäiset ongelmia kotimyynnissä

Kun kotioven takana seisoo kauppias, maltti on valttia, sillä kotimyynnissä tulee helposti tehtyä päätöksiä, joita myöhemmin katuu, Kilpailu- ja kuluttajavirastosta muistutetaan.

Tämä johtuu siitä, että myyntitilanne kotona on kuluttajalle usein ennalta arvaamaton ja remonteissa on monesti kyse suurista summista. Siksi äkkinäisiä päätöksiä ei pidä tehdä.

Kokosimme asiantuntijoiden vinkit, joilla voi ehkäistä ongelmia kotimyynnissä.

1. Pysy tiukkana

Myyjää ei tarvitse päästää sisälle. Liikkeellä on paitsi tunnollisia kauppiaita myös huijareita.

Voit sanoa kohteliaasti, ettet aio ostaa mitään, ja sulkea oven. Jos ovessa on turvaketju, keskustelun voi käydä oven raossa turvaketjun ollessa kytkettynä.

Oveen saa kiinnittää myös kaupustelun kieltävän kyltin.

2. Ostopakkoa ei ole

Kuluttajansuojalaki kieltää pakkomyynnin eli käytännössä agg­ressiivisen kaupankäynnin ja painostaminen kaupantekoon.

Mitään ei ole pakko ostaa, vaan kaupasta voi aina kieltäytyä – vaikka myyjä olisi käyttänyt jopa tunteja tuotteensa myyntiin.

Jos myyjä väsyttää pitkillä myyntipuheilla, voit pyytää häntä poistumaan, vaikka se tuntuisi tylyltä. Tarvittaessa voit soittaa poliisille.

3. Harkitse tarkkaan

Kiireellä houkuttelu on hyvin tyypillistä: myyjät monesti kehottavat tekemään kaupat heti. Mieti kuitenkin ennen sopimuksen allekirjoittamista, onko remontille oikeasti tarvetta.

Kerro myyjälle, ettet tee kauppoja ennen kuin olet keskustellut asiaan perehtyneen läheisen tai tuttavan kanssa. Ammattimainen myyjä antaa aikaa harkita kaupantekoa.

4. Vaadi kirjallinen tarjous

Vaadi tarjous aina kirjallisesti ja vertaile muutamien eri palveluntarjoajien hintoja. Näin vältyt ylihinnoittelulta eivätkä huonot kaupat tule yllätyksenä jälkikäteen esimerkiksi jutellessa naapurin kanssa.

Jos mietit kaupassa tarkkaan, viitsitkö ostaa alle euron kalliimpaa tölkkiä, on aivan normaalia harkita monen tonnin remonttia.

5. Lue sopimusehdot huolella

Muista, että sopimusehdoista saa neuvotella eikä halvin hinta ole välttämättä paras vaihtoehto. Kyse on rahan lisäksi palvelun ja siihen liittyvien tuotteiden laadusta, takuusta ja muista sopimusehdoista.

Myyjän täytyy antaa kuluttajalle tiedot tuotteesta tai palvelusta, peruuttamisoikeudesta tai sen puuttumisesta, yhteystietonsa ja peruuttamislomake. Jos et saa niitä, pyydä.

Sopimus ei sido, jos selviää, että kuluttajalla on ollut vaikeuksia ymmärtää sitä esimerkiksi iän tai sairauden takia.

6. Kerro oikeuksista vanhemmille

Törkeimmillään vanhus painostetaan tilaamaan tuote tai palvelu, jonka hankkiminen on todellisuudessa täysin turhaa.

Aikuiset lapset voivat ehkäistä iäkkäiden ja varsinkin muistisairaiden vanhempiensa tekemiä turhia tai epäreiluja kauppoja kertomalla kuluttajan oikeuksista ja kyselemällä säännöllisesti, onko jotain yritetty myydä.

Vanhemman ei tarvitse ärsyyntyä: tarkoitus ei ole holhota vaan auttaa ymmärtämään mahdolliset riskit. Yhteiskunta on muuttunut, ja ihmisiä ryöstetään jopa kotona. Jos turhat kaupat tulee tehtyä, on tärkeää, että siihen puututaan ajoissa.

7. Tunne talosi

Kaupustelijat vääristelevät joskus totuutta myymällä liian laajan tai turhan remontin. He saattavat pelotella isoilla vahingoilla, jos korjausta ei tehdä nyt.

On tärkeää tuntea oman talonsa kunto. Kuntokartoituksessa kannattaa käyttää apuna puolueetonta asiantuntijaa, joka voi laatia remonttisuunnitelman.

8. Tarjoa juttuseuraa yksinäisille

Yksinäisyys on yleistä. Kaikilla ei ole juttukaveria, jolloin ihmistä on helppo höynäyttää: kerrankin joku puhuu minulle. Läheisiin kannattaa pitää yhteyttä, ja heitä voi pyytää soittamaan aina, kun tuntuu yksinäiseltä.

Vinkkejä antoivat Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Annina Huolman, Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen, Vanhustyön keskusliiton korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso ja Mummonmarkan vartijat -hankkeen suunnittelija Erja Ronkainen.

Syömään pikkurahalla

Useimmilla Helsingin kirkoilla pääsee syömään maksutta tai pikkurahalla. Ruokailut ovat kaikille avoimia.

Useimmilla Helsingin kirkoilla pääsee syömään yhdessä muiden kanssa – tervetuloa! Uusimpina paikkoina joukkoon ovat tulleet Meilahden ja Pitäjänmäen kirkot. Monissa paikoissa ruokaa pääsee myös laittamaan yhdessä muiden kanssa, näin esimerkiksi Mikael Agricolan kirkolla, Alppilassa, Pitäjänmäessä ja Vuosaaressa.

Hävikkiruokaa jaetaan Hermannin diakoniatalolla (ma ja to), Paavalinkirkolla (ti) ja Viikin kirkolla (ma) samoin kuin Myllypuron elintarvikejakelussa (ma-pe). Lisäksi monilla kirkoilla on jaossa lahjoitusleipää ja -pullaa.

Löydät seuraavat ruokailut hakutoiminnolla. Toiminnolla voit hakea ruokailuja myös esim. tietystä paikasta tai ajanjaksolta.

Tiedot on koottu myös tulostettavaan esitteeseen (pdf) .

 

Talvilaulu

Talvilaulu

On aurinko astunut mereen,
meren kattanut jäykkä jää,
syys siirtynyt sankarin vereen,
pian talvikin hallapää.

Ja voittanut on epäusko,
sydän särkynyt heikosti lyö,
on sammunut viimeinen rusko
ja pitkä on pohjolan yö.

Tule vitkaan talvinen huura
yli maan, yli puun, yli veen,
sada hiljaa kuoleman kuura
yli urhon uinahtaneen.

Eino Leino

Hallituksen kokous ja joulupäivällinen

18.12. pidettiin vuoden viimeinen Suvannon hallituksen kokous ravintola Careliassa, Töölössä.

Kiitimme joulupäivällisellä hallitusta kokouksen jälkeen, joka on kokoontunut vuonna 2018 yhdeksän kertaa
pohtimaan vapaaehtoisvoimin Suvannon asioita.

Kiitos upea hallituksemme!

 

 

 

Lakineuvonta peruttu 12.12.

Lakineuvonnan puhelinpäivystys on peruttu keskiviikkona 12.12.

Puhelin päivystää poikkeuksellisesti keskiviikkona 19.12. klo 16-18.

Tämän jälkeen lakineuvonta jää joulutauolle, ja vastaa jälleen keskiviikkona 9.1.2019 klo 16-18

 

5.12. Vapaaehtoisten päivä

5.12. on Kansainvälinen vapaaehtoisten päivä.

Sen kunniaksi esittelemme yhden ihanista vapaaehtoisistamme.
Kuvissa vapaaehtoisemme Margit, joka oli herättelemässä sosiaalialan opiskelijoita tietoisuuteen Suvannon palveluista Superin järjestämillä lähihoitajapäivillä 7.9.2018.

Kiitokset Margitille ja ihan jokaiselle vapaaehtoisellemme! Olette meille kullan arvoisia.

#vapaaehtoistenpäivä #hiiop #suvantory #katketytaanet