Kirjoittaja: suvanto

Satu Taiveahon kirjoitus Haaste -lehdessä no 1-2020

Ikääntyneet rikosten uhrina

Ikäihmisen kaltoinkohtelu päätyy harvoin rikosprosessiin

Kuva: Riikka Kostiainen

Seuraavan viidentoista vuoden aikana yli 80-vuotiaiden määrä tulee kolminkertaistumaan. Yhteiskunnassa on yhä enemmän toimintakyvyltään heikkokuntoisia, muistisairaita, yksinäisiä ja yksinasuvia ikääntyneitä. Nämä kaikki ilmiöt altistavat myös kaltoinkohtelulle.

Tutkimusten mukaan joka neljäs yli 60-vuotias nainen on joutunut viimeisen 12 kuukauden aikana jollakin tavoin kaltoin kohdelluksi. Vuonna 2012 toteutettu AVOW-tutkimus koski naisia, mutta myös iäkkäillä miehillä on kasvava riski joutua kaltoinkohdelluksi.

Kaltoinkohtelija on useimmiten fyysisen väkivallan osalta oma puoliso tai elämänkumppani. Taloudellisen kaltoinkohtelussa tekijä on useimmiten oma aikuinen lapsi tai lapsenlapsi. Kun kaltoinkohtelija on oma läheinen, asian on esille saaminen haastavaa. Usein läheistä halutaan kaltoinkohtelusta huolimatta suojata esimerkiksi rikosoikeudellisilta seurauksilta, haastavastakaan ihmissuhteesta ei useinkaan haluta luopua ja tilanteisiin liittyy paljon häpeää. Usein uhri on myös riippuvainen tekijästä ja tämän avusta. Usein siedetään aikuisten lasten kohtuutonta käytöstä myös sillä verukkeella, että ajatellaan sen kuuluvan vanhemmuuden vastuuseen. Saatetaan ajatella, että huono kohtelu on ansaittua tai se täytyy kestää osana läheisen roolia.

Aina ei myöskään edes tunnisteta kaltoinkohtelua ja väkivaltaa tai se on voinut jatkua niin pitkään, joskus jopa läpi koko elämän, että siitä on tullut osa elämää. Ulkopuolisen valvonnan puute estää myös avun saantia tilanteissa.

Taloudellisella hyväksikäytöllä on monta muotoa

Lähipiirissä tapahtuvaa taloudellista hyväksikäyttöä on monenlaista, kuten rahan tai omaisuuden anastamista, haltuunottoa tai väärinkäyttöä ilman ikääntyneen lupaa. Uhkailulla, pakottamisella ja painostamisella tai harhauttamisella voidaan pyrkiä saamaan ikääntynyt henkilö myymään tai luovuttamaan omaisuuttaan, laatimaan valtakirja omaisuuden hoitamiseksi tai allekirjoittamaan testamentti. Myös painostamista antamaan ennakkoperintö, laina tai lahja esiintyy. Ikääntynyt saatetaan viedä arvioitavaksi muulle kuin omalle lääkärille tavoitteena pääsy edunvalvojaksi. Tyypillisin tilanne lienee edelleen se, että eläkepäivänä tyhjennetään iäkkään tili, otetaan luvatta hänen omaisuuttaan käyttöön tai muutetaan hänen luokseen asumaan. Muotoja on monia. Haavoittavinta taloudellinen hyväksikäyttö on juuri silloin, kun se tapahtuu luottamuksellisissa ihmissuhteissa.

Päihde- ja mielenterveysongelmien parissa painiva aikuinen lapsi tai lapsenlapsi saattaa käyttää ikäihmistä taloudellisesti hyväksi. Taloudelliseen väkivaltaan voi liittyä ja liittyy tällaisissa tilanteissa usein myös muuta uhkaamista, kiristystä ja väkivaltaakin. Erilaisiin riippuvuuksiin tarvitaan rahaa ja sitä otetaan, mistä saadaan. Eikä ole harvinaista, että iäkäs omainen on ottanut lainaa tai pikavippejä auttaakseen esimerkiksi huumevelkojien kynsissä olevaa läheistään.

Läheisissä ihmissuhteissa tapahtuva kaltoinkohtelu päätyy harvoin rikostilastoihin. Se on usein vaiettu asia, joka on uskallettava nostaa vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Puhelin- ja verkkohuijarit hyödyntävät hyväntahtoisuutta

Myös ulkopuolisten tekemä taloudellinen kaltoinkohtelu on lisääntynyt vuosikymmenen aikana merkittävästi. Ikääntyneet eivät kuitenkaan joudu muuta väestöä useammin rikosten uhriksi, mutta tiettyjä rikostyyppejä, kuten huijaus- ja petosrikoksia, kohdistuu ikääntyneisiin muuta väestöä selvästi enemmän. Esimerkiksi poliisille ilmoitetut yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat törkeät petoksen yritykset ovat lisääntyneet 777 prosentilla, törkeä maksuvälinepetos 273 prosentilla sekä lievät maksuvälinepetokset 500 prosentilla vuosina 2010–2018. Rikostilastoissa näkyy kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä aina uhri ei edes tunnista tulleensa huijatuksi tai häpeää huijatuksi tulemista tai ei esimerkiksi omaa voimavaroja tai kykyä viedä asiaa eteenpäin.

Eniten ovat lisääntyneet puhelimessa ja verkossa tapahtuvat huijaukset. Tätä ilmenee esimerkiksi erilaisena ”pakkomyyntinä” ja tilausansoina, puhelinmyynnin epäeettisinä muotoina tai tarpeettomien tuotteiden tai palveluiden myyntinä, kuten turhat kotiremontit ja tarpeettomat vakuutukset.

Ikääntyneitä on huijattu mm. sijoitustoimintaan liittyen, heiltä on viety salasanoja sekä pankkitunnuksia urkkimalla esimerkiksi pankkiautomaateilla tai he ovat joutuneet katuryöstön kohteeksi. Valepoliisit ja mitä moninaisemmat muut valevirkamiehet tai -työntekijät ovat myös onnistuneet huijaamaan ikääntyneitä. Verkossa tulee mitä moninaisempia huijausviestejä luotettavia tahoja jäljitteleviltä ja oma lukunsa on erityisesti yli 60-vuotiaisiin naisiin kohdistuvat romanssihuijaukset.

Sukulaishuijauksiakin tapahtuu, jolloin esiinnytään sukulaisena tai hyödynnetään aiemmin hankittuja tietoja ikääntyneen sukulaissuhteista. Saattaa olla, että sukulaistytön kerrotaan joutuneen ryöstetyksi vaihto-opiskelupaikkakunnalla ja tarvitsevan nopeasti rahaa lentolippuun. Saatetaan esiintyä sukulaisena, jonka auto on hajonnut ja joka tarvitsisi sitä välttämättä työssä käydäkseen ja pyytää näin lainaa auton hankintaan. Valelaskujakin on liikkeellä. Tyypillistä on, että huijaustilanteisiin liittyy kiirehtimistä tai jonkinlaisen uhka- tai vaaratilanteen tuottamista, jolloin uhri saadaan hämmentymään ja toimimaan harkitsemattomasti.

Ikäihmisten hyväntahtoisuutta käytetään toisinaan julmalla tavalla hyväksi. Moni ikäihminen saattaa olla myös herkempi altistumaan esimerkiksi verkon kautta tapahtuville taloudellisille huijauksille, koska internetmaailma saattaa olla vieraampi kuin nuoremmille. Iäkkään elämänkumppaniksi saattaa löytyä myös erittäin vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori ihminen, joka häikäilemättömästi elää iäkkään henkilön kustannuksella.

Kaikenikäiset ovat herkkiä viranomaisia jäljittelevien yhteydenottajien huijauksiin, kuten viime aikoina esillä olleet pankkien, verottajan tai postin nimissä lähetetyt huijaussähköpostit tai tekstiviestit ovat osoittaneet. Yksinäisyys saattaa ajaa monenlaisiin epätoivoisiin tekoihin, kun juttukumppanin kaipuuta voi täyttää esimerkiksi sopivasti kohdalle osuva myyjä.

Hälytyskellot soivat esimerkiksi, kun iäkkään seurassa on joku entuudestaan tuntematon henkilö, joka vaikuttaa painostavan, tai henkilö, joka on erityisen kiinnostunut henkilön raha-asioista. Huoli voi herätä, jos huomaa, että ikääntyneen asiakkaan omaa tahtoa ja itsemääräämistä rajataan tai jos iäkkään henkilön käyttäytyminen tai ulkomuoto muuttuu.

Suurin riski joutua taloudellisen hyväksikäytön uhriksi on niillä, jotka tarvitsevat apua raha-asioidensa hoitamisessa tai jotka eivät ole koskaan niitä hoitaneet itsenäisesti. Myös ne, joilla toimintakyky on alentunut vamman tai sairauden johdosta, ovat erityisessä riskiryhmässä. Hyväuskoisuus sekä riippuvuus muista lisäävät myös riskiä.

TIKKA-hanke julkisti vuonna 2016 pankeille ja maistraateille (nykyisen digi- ja väestötietovirastoille) oppaan, jossa ohjeistetaan tarttumaan ikääntyneeseen henkilöön kohdistuvaan taloudellisen kaltoinkohtelun epäilyyn. Pankkitoimihenkilöt ja maistraatin henkilökunta ovat avainasemassa tilanteiden tunnistamisessa ja puuttumisessa. Konkreettiset toimintaohjeet ja keinot tehostavat työntekijöiden toimintaa kiinnittämään huomiota riskitilanteisiin, nopeuttavat tilanteisiin puuttumista, estävät vakavampien rikosten toteutumista ja lisäävät yleistä turvallisuuden ilmapiiriä.

Mummonmarkan vartijat torjuu taloudellista hyväksikäyttöä

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry. koordinoi parhaillaan Mummonmarkan vartijat – ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjuntahanketta. Sillä lisätään erityisesti ikääntyneiden omia turvataitoja kouluttamalla ja tiedottamalla. Lisäksi hankkeessa jaetaan tietoa siitä, miten tunnistaa ja ehkäistä taloudellinen kaltoinkohtelu, miten tulee toimia kohdatessaan taloudellista hyväksikäyttöä ja mistä saa apua näissä tilanteissa. Materiaalia on työstetty yhdessä eläkeläisten kanssa ja hankkeessa koulutetaan myös vanhusneuvostojen sekä eläkeläisjärjestöjen aktiiveista talouslähettiläitä viemään viestiä alueellaan ja viiteryhmissään eteenpäin. Hanke on saanut erittäin hyvän vastaanoton. Hankkeessa ovat mukana Poliisihallitus, rikoksentorjuntaneuvosto, Kuluttajaliitto, Takuusäätiö, Finanssiala ry., Vanhustyön keskusliitto, Fingerroosin säätiö sekä suurimmat eläkeläisjärjestöt (Eläkeliitto, Eläkkeensaajat sekä Kansallinen senioriliitto ry).

Tärkeää on lisätä tietoa näistä asioista yhteiskunnassa. Esimerkiksi vanhuspalvelulain mukainen huoli-ilmoitus, tilien suojaamiskeinot, kuluttajan oikeudet sekä esimerkiksi edunvalvontavaltuutus ovat edelleen varsin heikosti tunnettuja. Lisäksi näissä rikoksissa tulisi käyttää lain jo mahdollistamaa ankarampaa rangaistusta silloin, kun kohteena on toimintakyvyltään heikkokuntoinen ikääntynyt.

Taloudellinen kaltoinkohtelu on tunnistettava ja siihen on puututtava. Lisäksi tarvitaan ikääntyneiden omien turvataitojen vahvistamista. Sitä Mummonmarkan vartijat -hankkeessa tehdään. Tärkeää on myös, että kerromme esimerkiksi näistä uhista ja turvakeinoista läheisillemme. Ikäihmiset täytyy suojata tämänkaltaiselta hyväksikäytöltä.

Kirjoittaja on Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnanjohtaja.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry työskentelee ikäihmisten kaikenlaisen kaltoinkohtelun, myös taloudellisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja auttaa asiakkaita kaltoinkohtelutilanteissa esim. auttava puhelin Suvanto-linjan (0800-06776) avulla.

Julkaistu 27.3.2020

Mummonmarkan vartijat luentokiertueella

Mummonmarkan vartija ovat valtakunnallisella luentokiertueella 6.2. – 17.4.2020 aiheesta ”Kuinka välttää taloudellinen kaltoinkohtelu ja huijaukset”.

6.2. he olivat Lahden Palvelutorilla

13.2. Kuopion Valtuustosalissa ja

18.2. Jyväskylän Voutisalissa

Tervetuloa kuulemaan!

 

Alinna näet koko kiertue-aikataulun.

  

 

 

11.2. Finlandiatalolla Kehittyvä vanhustyö -tapahtuma

Suvanto ja Mummonmarkan vartijat -hanke olivat mukana.

Hankesuunnittelija Erja Ronkainen piti tietoiskun klo 13.00 aiheena  ”Ikäihmisten taloudellinen kaltoinkohtelu”.

Kuvassa hallituksen jäsen Ritva Korhonen-Mattila (vas.) ja hankesuunnittelija Erja Ronkainen. Messuilla tietoa oli jakamassa myös suunnittelijamme Henriikka Laurola.