Ajankohtaista

Aamulehti 12.6. ”Ikääntyneisiin kohdistuva piilorikollisuus on otettava vakavasti” – Minna-Liisa Luoma, THL ja Piia Tiilikallio, Suvanto ry

Käteisnostot ja nämä muut merkit kertovat, että ikäihmistä saatetaan huijata – asiantuntijat kannustavat tunnistamaan hyväksikäytön ajoissa

Näkökulma: Maailmanlaajuista ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun ja väkivallan vastaista päivää vietetään tällä viikolla.

Käteisnostot ja nämä muut merkit kertovat, että ikäihmistä saatetaan huijata – asiantuntijat kannustavat tunnistamaan hyväksikäytön ajoissa
 

Ikääntyneisiin kohdistuva piilorikollisuus on otettava vakavasti. Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö on lisääntynyt voimakkaasti tällä vuosikymmenellä, myös muuhun väestöön verrattuna. Oikeusministeriön mukaan vuonna 2016 yli 65-vuotiaisiin kohdistui 3 642 petosta tai sen yritystä. Ikääntyneisiin kohdistuvien tekojen osuus on 9 prosenttia kaikista petosrikoksista.

Ikääntyminen itsessään ei heikennä henkilön kykyä huolehtia raha-asioistaan tai tehdä niitä koskevia päätöksiä. Kuitenkin sairaudet ja riippuvaisuus toisten avusta lisäävät riskiä joutua taloudellisesti hyväksikäytetyksi.

Taloudellista hyväksikäyttöä on ikääntyneen rahojen tai muun omaisuuden käyttö, myyminen tai hävittäminen ilman hänen lupaansa. Hyväksikäyttäjä kiristää rahaa tai muuta omaisuutta, käyttää hyväksi ikääntyneen avuntarvetta, luottamusta tai sairauden vuoksi alentunutta arviointikykyä. Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö on tyypillisesti ns. piilorikollisuutta, jossa uhri ei tee rikosilmoitusta poliisille eikä tapahtuma tule muutenkaan viranomaisten tietoon.

Vuonna 2010 tehdyn eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaisista ikääntyneistä naisista 6,6 prosenttia oli kokenut taloudellista hyväksikäyttöä. Tavallisimmin hyväksikäyttäjä on oma lapsi tai lapsenlapsi tai muuten ikääntyneelle läheinen henkilö. Häpeä ja riippuvuus tekijästä estävät tapausten esille tulon tekijän kuuluessa iäkkään henkilön lähipiiriin. Usein ikääntynyt ei itse ymmärrä tilanteen kehittymistä tai kykene estämään sitä.

Suomessa on tällä hetkellä noin 502 000 yli 75-vuotiasta henkilöä. Iäkäs väestö on hyväkuntoista: lähes 90 prosenttia 75-vuotiaista asuu kotonaan ja heistä kolme neljästä elää ilman säännöllisiä ikääntyneiden palveluita. Suurin osa ikääntyneistä pystyy hoitamaan raha-asiansa hyvin – itsenäisesti tai avustettuna. Suomalaisen FinTerveys -tutkimuksen mukaan valtaosa ikääntyneistä (yli 55 prosenttia) kokee olevansa tyytyväinen taloudelliseen tilanteeseensa.

Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö on kansainvälisten tutkimusten mukaan voimakkaimmin yleistyvä ikääntyneiden kaltoin kohtelun muoto, samalla se on kuitenkin niistä vähiten tutkittu.

On tärkeää oppia tunnistamaan hyväksikäyttö ja puuttua siihen johdonmukaisesti. Taloudellisen hyväksikäytön varoitusmerkit liittyvät monesti kohteena olevan henkilön epätavalliseen käytökseen rahojensa ja omaisuutensa suhteen. Varoitusmerkkejä ovat muun muassa suuret, tiheät käteisnostot tai tilisiirrot, uusien luottokorttien ja lainojen hakeminen, rahojen käyttö epätodennäköisissä palveluissa tai ylipäätään yllättävät muutokset rahojen käytössä.

Lisäksi hyväksikäytön uhri voi olla haluton perustelemaan rahojen käyttöä, käyttäytyä sekavasti tai vaikuttaa muistamattomalta. Ulkopuolisten henkilöiden on hyvin vaikea tunnistaa rahankäytön muutoksia ajoissa sähköisen asioinnin yleistyessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen merkitys kaltoin kohtelun tunnistamisessa ja ikääntyneiden uhrien ja tekijöiden ohjaamisessa ja tukemisessa jatkoavun saamiseksi.

Ammattiauttamisen vaikeutena on kaltoin kohtelun tunnistamisen välineiden puuttuminen, palvelujen hajanaisuus ja eri viranomaisten yhteistyön heikkous. Ammattihenkilöstö kokee myös osaamattomuutta usein monimutkaisissa tapauksissa, mikä vaikeuttaa ikääntyneiden auttamista. Tiedon tarve on selvä. Turvallisen vanhuuden puolesta, Suvanto ry:n asiakastyössä ikääntyneisiin kohdistuva taloudellinen hyväksikäyttö näkyy päivittäin. Asiakaskäynnit ovat lisääntyneet ja yhteydenotot Suvanto-linjan palvelevaan puhelimeen ovat kolmen viimeisen vuoden aikana nelinkertaistuneet.

Maailmanlaajuista ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun ja väkivallan vastaista päivää vietetään 15. kesäkuuta. Kansainvälisen kampanjan tarkoitus on levittää tietoa ikäihmisten kaltoinkohtelusta, väkivallasta ja niiden vastaisesta työstä. Kätketyt äänet -päätapahtumassa Tampereella herätellään yleistä tietoisuutta ikääntyneisiin kohdistuvasta taloudellisesta väkivallasta ja petosrikoksista.

Ikäihmisten, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyöllä taloudelliseen hyväksikäyttöön on mahdollista puuttua.

Kirjoittajat: Luoma on THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky- yksikön päällikkö. Tiilikallio on Suvanto ry:n suunnittelija.

Lue artikkeli lehdestä: https://www.aamulehti.fi/mielipiteet/kateisnostot-ja-nama-muut-merkit-kertovat-etta-ikaihmista-saatetaan-huijata-asiantuntijat-kannustavat-tunnistamaan-hyvaksikayton-ajoissa-201005933/

 

”Vanhusten hätään ei osata puuttua – vain harva tietää tästä tärkeästä oikeudestaan” -Kotiliesi 24.5.2018

Tiesitkö, että voit tehdä vanhustensuojeluilmoituksen, jos epäilet ikäihmisen joutuvan kaltoin kohdelluksi? Viranomaisille se on velvollisuus, meille muille oikeus, josta puhutaan liian vähän.

Muistisairaiden hoivakodin käytävät olivat pimeät ja sokkeloiset. Vanhukset harhailivat käytävillä ja etsivät huoneitaan. Jyrkkien ja pitkien portaiden yläpäähän oli laitettu kaksi tuolia esteeksi, koska paria päivää aiemmin yksi talon asukas oli kierinyt ne alas. Yhden huoneen suihkun lattialla oli tiukasti kiinni kuivunutta ulostetta – se oli ollut siinä siis jo jonkin aikaa.

Alzheimeria sairastava äitini vietti tässä hoivakodissa alle vuorokauden ennen kun siirsimme hänet muualle.

Olin huojentunut, että saimme äidin nopeasti pois. Vasta jälkikäteen havahduin miettimään, miksi en tehnyt hoivakodista kantelua.

Vastaus on yksinkertainen: en tajunnut, tiennyt enkä osannut.

Vain harva tietää vanhustensuojeluilmoituksesta

Vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa määritellään ilmoitusvelvollisuus eli huoli-ilmoitus, jonka mukaan sosiaaliviranomaisille pitää ilmoittaa, jos työssään kohtaa ikäihmisen, joka ei saa riittävää hoitoa tai on kohdannut laiminlyöntejä tai kaltoinkohtelua.

Velvollisuus koskee viranomaisia mutta ei tavallisia kansalaisia. Meillä jokaisella on siihen kuitenkin oikeus.

Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho puhuu ilmoitusvelvollisuudesta vanhustensuojeluilmoituksena. Hän on pahoillaan siitä, että asia on monille tuntematon.

”Jokainen tietää, mikä on lastensuojeluilmoitus, mutta äärimmäisen harva on kuullut vanhustensuojeluilmoituksesta. Se on surullista. Heikossa ja hauraassa asemassa olevia ihmisiä on suojeltava, oli kyse sitten lapsista tai aikuisista.”

Asian saama vähäinen julkisuus hämmästyttää.

”Jostain syystä yhteiskunnassamme ikäihmisten asiat ja oikeudet jäävät helposti unohduksiin. Väestö ikääntyy koko ajan ja valitettavasti samalla kaltoinkohtelujen ikäihmisten määrä kasvaa”, Satu Taiveaho sanoo.

Pelkkä huoli riittää ilmoituksen tekoon

Vanhustensuojeluilmoituksen voi tehdä oman kunnan sosiaalityöntekijälle, jonka yhteystiedot löytyvät muun muassa kunnan nettisivuilta. Sen voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse, toki myös tapaamalla sosiaalityöntekijän kasvotusten.

Ilmoituksen tekemisen syyksi riittää jo pelkkä huoli esimerkiksi naapurin, tuttavan tai sukulaisen pärjäämisestä. Ilmoituksen voi tehdä, jos epäilee, että ikäihminen ei saa riittävää apua tai tukea arjen asioissa ja tietenkin silloin, jos epäilee vanhukseen kohdistuvan fyysistä tai henkistä väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai kiristystä.

”Viranomaisella on ilmoituksen saatuaan velvollisuus mennä tarkistamaan tilanne. Jos kaltoinkohtelua ilmenee, siihen puututaan”, Taiveaho summaa.

Minun mielestäni ilmoituksen tekeminen ei pitäisi olla jokaisen oikeus. Sen pitäisi olla kaikkien velvollisuus.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 11/18.

Kansanedustaja Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja

Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Tuula Haatainen Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä Helsingistä. Varapuheenjohtajaksi valittiin Helena Tiuraniemi Lapin ensi- ja turvakoti ry:stä Rovaniemeltä.

Viikonlopun liittokokouksessa hallitukseen valittiin uudeksi jäseneksi Mari Lahti Turun ensi- ja turvakoti ry:stä Turusta sekä uudeksi varajäseneksi Marianna Pere Kokemäeltä, Äidit irti synnytysmasennuksesta Äimä ry:stä.

Hallituksen muut jäsenet ovat Elina Kekkonen Pienperheyhdistyksestä Helsingistä, Rauha Lintu Kuopion Ensikoti ry:stä, Riitta Mäkinen Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry:stä Jyväskylästä, Marja Salo Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä Oulusta, Kirsi Salonen Helsingin ensikoti ry:stä Helsingistä, Hannele Sirrola Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:stä Kotkasta, Ulla Yli-Karro VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:stä Mikkelistä sekä varajäsenet Heli Kivelä Kaapatut Lapset ry:stä Helsingistä ja Marjatta Kiviranta Vaasan ensi- ja turvakoti ry:stä Vaasasta.

Ensi- ja turvakotien liitto

Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto – Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

23.4.2018 12:42 | Ensi- ja turvakotien liitto

Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen?

Suomalaiset ovat innokkaita hyväntekijöitä. Harva kuitenkaan tietää, että testamentillakin voi auttaa.

Suomalaiset järjestöt ovat vakavan ongelman edessä. Valtio leikkaa järjestöille antamaansa rahoitusta, eivätkä järjestöt pysty jatkamaan toimintaansa nykyisellään, ellei katoavia tukirahoja jollain keinoin saada korvattua. Samaan aikaan hädänalaisten ja apua tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa.

Vähänkin auttaa. Pienistäkin puroista voi kertyä iso virta.

Hyväntekeväisyyteen voi osoittaa pienenkin osan perinnöstä. Osatestamentissa voi määrätä hyvin tarkasti, millaisen summan tai osan omaisuudestaan haluaa hyväntekeväisyyteen osoittaa.

Lahjoitustestamentti kannattaa tehdä suunnitelmallisesti ja yhteistyössä sen järjestön kanssa. Liian yksityiskohtaiset määräykset testamentissa saattavat johtaa siihen, ettei järjestö voi ottaa lahjoitusta vastaan.

Mikäli haluat testamentata ikääntyneiden kaltoinkohtelun vastaiseen työhön ja jo kaltoinkohdeltujen ikäihmisten auttamiseen, ota yhteys toimistoomme
puh. 050 – 446 8014 info@suvantory.fi

 

Lahjoitustilimme: Nordea FI98 1011 3007 2044 97   BIC:NDEAFIHH

Rahankeräyslupa: POL-2015-16679

Suvanto-Linja pääsiäisenä

Suvanto-linja 0800-06776 on pääsiäistauolla tiistaina 3.4.

Seuraava päivystysaika on torstaina 5.4. klo 13-15.

Lakineuvonta vastaa samassa numerossa normaalisti keskiviikkona 4.4. klo 16:00-18:00.

Nollalinja 080-005005 päivystää ympäri vuorokauden jokaisena päivänä.

Akuutissa hädässä, soita yleiseen hätänumeroon 112.

Hyvää pääsiäistä!