Ajankohtaista

Suvanto-linja ja lakineuvonta palaavat kesätauolta

Suvanto-linja (maksuton) 0800 – 06776 on palannut kesätauolta ja päivystää normaalisti tiistaisin ja torstaisin klo 13 – 15.

Lakineuvonta (maksuton) palaa kesätauolta keskiviikkona 4.9 klo 16 – 18.  Lakineuvonnan päivystysajat muuttuvat kesätauon jälkeen. Lakineuvonta päivystää syyskuusta alkaen, joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona numerossa 0800 – 06776 klo 16 – 18. 

 

 

Kotiliedessä artikkeli ikääntyneisiin kohdistuvasta taloudellisesta hyväksikäytöstä, jossa myös Suvannon Päivi Helakalliota on haastateltu

”Sori mutsi, olin vähän rahan tarpeessa” – Ikääntyneiden taloudellinen kaltoinkohtelu on yleistynyt, mutta rikokset eivät tule ilmi

Kun oma lapsi kiristää rahaa äidiltään tai isältään, vyyhti on vaikea. Pelissä on rahan lisäksi tunteita: syyllisyyttä, pelkoa, rakkautta ja vihaa. Moni ajattelee kasvattaneensa lapsensa niin huonosti, että ansaitsee riiston.

Ikäihmisiin kohdistuva taloudellinen hyväksikäyttö on lisääntynyt merkittävästi viime aikoina. Viime vuonna yli 65-vuotiaat tekivät poliisille 2 846 rikosilmoitusta erilaisista petoksista. Vuodesta 2012 ilmoitusten määrä on kaksinkertaistunut. Todennäköisesti valtaosa tapauksista jää kuitenkin ilmoittamatta.

”Poliisin tilastot raapaisevat vain pintaa. Varsinkin lähisuhteessa tapahtuva taloudellinen hyväksikäyttö on yksi pahiten piiloon jäävistä rikoksen muodoista,” arvioi rikoksentorjunnan erikoisasiantuntija Markus Alanko oikeusministeriöstä.

Lähisuhteessa tapahtuvia rikoksia ei ilmoiteta

Taloudellinen hyväksikäyttö voidaan jakaa karkeasti kahteen osaan, ulkopuolisten ja läheisten tekemään kaltoinkohteluun.

Ulkopuolisten kaltoinkohtelua ovat esimerkiksi erilaiset petokset, joita tehdään internetissä, puhelimitse tai tulemalla kotiovelle viranomaiseksi esittäytyen.

Lähipiirissä tapahtuvassa kaltoinkohtelussa käytetään hyväksi pitkäaikaista luottamusta ja uhrin kiintymystä tekijään. Kyse voi olla pienen rahasumman ottamisesta vanhemman lompakosta, ruokaostosten ostamista isovanhemman tiliin, asunnon myynnistä ilman toisen tahtoa tai lainan pyytämisestä, vaikka ei aikoisi maksaa takaisin.

Oikeusministeriön Markus Alangon mielestä lähipiirissä tapahtuvat teot ovat suurempi ongelma, koska ne jäävät useammin piiloon.

”Ne ovat todennäköisesti myös määrällisesti isompi ongelma. Ei välttämättä vain taloudellisessa menetyksessä mitattuna, vaan kaikkiaan, kun muut kärsimykset, kuten väkivalta, uhkailu ja ahdistus otetaan mukaan.”

Ilmiötä on vaikea tutkia

Tietoa tapauksista on vähän, ja aihetta on vaikea tutkia. Esimerkiksi kansalliseen rikosuhritutkimukseen yli 75-vuotiaiden kokemuksia on vaikea saada.

Kun iäkkäiltä on kysytty heidän kokemuksiaan, vastausprosentti on jäänyt pieneksi. Muistisairauksista kärsivät eivät kykene aina vastaamaan, ja vaarana on, että muutenkin heikoimmassa asemassa olevien vastaukset jäävät saamatta, jolloin tulokset antavat väärän kuvan ikäryhmän kärsimästä rikollisuudesta.

Joskus hyväksikäyttö huomataan vasta, kun ihminen on kuollut, vaikka se olisi jatkunut vuosikymmeniä. Uhri ei ole ehkä halunnut tai uskaltanut ilmoittaa petoksista tai ei ole huomannut niitä. Joskus uhri kokee vahingon niin pieneksi, ettei siitä kannata nostaa meteliä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) ikäihmisten taloudellista kaltoinkohtelua tutkinut Minna-Liisa Luoma sanoo, että lähisuhteessa tapahtuvaan kaltoinkohteluun liittyy paljon tunteita.

Yhden arvion mukaan yli 60-vuotiaista naisista jopa 30 000 on kokenut taloudellista kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana.

”Kiintymys, rakkaus, häpeä ja syyllisyys voivat estää uhria ilmoittamasta rikosta. Omalle lapselle tai lapsenlapselle ei haluta pahaa.”

Kun THL vuonna 2010 kysyi yli 60-vuotiailta kotona yksinasuvilta suomalaisnaisilta heidän kokemuksiaan lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta, 6,6 prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa taloudellista kaltoinkohtelua viimeisen vuoden aikana.

Luoma laskee, että se tarkoittaisi noin 30 000 suomalaista yli 60-vuotiasta naista. Se on paljon enemmän kuin rikostilastot antavat ymmärtää.

Kiintymystä hyödynnetään

Fyysistä, henkistä tai taloudellista kaltoinkohtelua kohdanneiden ikäihmisten parissa työskentelevän Suvanto ry:n asiakastyön suunnittelijana Päivi Helakallio sanoo, että taloudellisen kaltoinkohteluun liittyvä häpeä on syvältä kouraisevaa.

”Moni uhriksi joutunut ajattelee, että on oma syyni, että minua kohdellaan näin. Olen kasvattanut lapseni niin huonosti, että ansaitsen tämän.”

Helakallio on tehnyt vuodesta 2007 lähtien kotikäyntejä ja ohjannut palvelutaloissa kokoontuvia vertaistukiryhmiä. Hän ohjaa asiakkaitaan sosiaalihuollon tai vanhuspsykiatrian piiriin, tekee kunnille huoli-ilmoituksia ja auttaa asiakkaitaan rikosilmoitusten tekemisessä.

”Ryhmäläiset toistavat minulle aina, kuinka tyhmiä ja hölmöjä he ovat. Silti he haluavat tulla kuulluiksi, jotta kenenkään ei tarvitsisi luulla olevansa asiansa kanssa yksin.”

 

Koko artikkeli luettavissa Kotiliesi -lehdestä numero 16/2019.

 

Ikääntyneiden turvallisuutta edistetään monin eri tavoin

Sisäministeriö 28.6.2019
Uutinen

Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman toimeenpanossa on lyhyessä ajassa saatu käyntiin tärkeitä uudistuksia. Ohjelman, joka julkaistiin tammikuussa 2018, tavoitteena on ollut lisätä ikääntyneiden arjen turvallisuutta ja puuttua ennalta estävästi ja tehokkaasti ongelmiin, jotka vähentävät ikääntyneiden turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta.

– Suomi on maailman turvallisin maa, mutta eri väestöryhmien välillä ja sisällä on paljon eroja. Ikääntyneiden turvallisuuden merkitys kasvaa koko ajan ikääntyneiden määrän lisääntyessä – vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Jotta olisimme maailman turvallisin maa myös kaikille ikääntyneille, tulee palvelujemme ottaa huomioon ikääntyneiden tarpeet ja keskeisimmät turvallisuushaasteet, toteaa ohjausryhmän sihteerinä toiminut Leena Seitovirta sisäministeriöstä.

Varsinainen toimeenpanoaika jäi lyhyeksi, koska ohjelma valmistui kesken hallituskauden. Tästä huolimatta toimenpiteitä saatiin edistettyä varsin hyvin. Osa toimenpiteistä on jo tehty, osa paraikaa käynnissä ja osan aloittamisesta on sovittu. Lisäksi monet toimenpiteistä ovat jatkuvaa kehittämistyötä ikääntyneiden turvallisuuden edistämiseksi.

Erityisesti ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuuden eteen tehdään paljon töitä eri hankkeissa. Toimenpideohjelma toi nämä hankkeet yhteen. Toinen kokonaisuus – ikäihmisiin kohdistuvat rikosuhkat ja niiltä suojautuminen – on myös edennyt hyvin. Vuosien 2019−2020 aikana tullaan selvittämään iäkkäiden kaltoinkohtelun ja hyväksikäytön tunnistamisen ja niihin puuttumisen esteitä palveluissa ja viranomaisyhteistyössä.

Verkostoitumista ja uusien yhteistyömuotojen löytämistä

Yhteensä 12 toimenpiteen seurantaa ja koordinoimista varten perustettiin ohjausryhmä, jossa oli mukana laajasti eri toimijoita niin valtionhallinnosta kuin ikääntyneiden parissa työskentelevistä järjestöistä. Ohjausryhmä on loppuraportissa tunnistanut lukuisan joukon kehittämistoimenpiteitä, jotka edellyttävät työtä myös jatkossa.

Työssä mukana olleiden organisaatioiden mukaan arvokasta on ollut varsinaisten toimenpiteiden lisäksi mukana olevien tahojen parempi ikääntyneiden turvallisuuden kokonaiskuvan hahmottaminen, verkostoituminen sekä uusien yhteistyömuotojen löytäminen.

Lisätietoja:

asiantuntija, Leena Seitovirta, p. 0295 488 244, leena.seitovirta@intermin.fi

Turvallinen elämä ikääntyneille -toimintaohjelman toimeenpanoraportti

 

Suvanto-linjan kesätauko 15.7.19 – 4.8.19

Suvanto-linja on kesätauolla 15.7.19 – 4.8.19. Viimeinen päivystys ennen kesätaukoa on torstaina 11.7.19 klo 13 – 15.

Kesätauon jälkeen suvanto-linja päivystää seuraavan kerran tiistaina 6.8.19 klo 13 – 15.

Myös lakineuvonta on kesätauolla ja palaa kesätauolta keskiviikkona 4.9.19 klo 16 – 18.

Apua väkivaltatilanteisiin on saatavilla myös loma-aikana. Apua auttavasta puhelimesta Nollalinjasta 24/7 numerossa 080 005 005 (maksuton). Nollalinjasta saat tiedon myös vapaista turvakotipaikoista. Akuutissa hätätilanteessa soita yleiseen hätänumeroon 112.

 

 

Kätketyt äänet -kampanjapäivän satoa 14.6.

Päivää vietettiin Kolmen sepän aukiolla keskustellen, musiikkia kuunnellen, nauraen ja pullakahveista nauttien.

Edes pilvinen sää ei haitannut hyvää tunnelmaa.

Ihana Samae Koskinen lauloi ja soitti kitaraa. Anneli A.Vanne ja Helmi-simpukka, pirteät mummot Alahinkkilästä pistivät tanssiksi ja jututtivat ihmisiä hauskalla tyylillään.

   

    

Huolipuuhun sai jättää huolensa ikääntyneistä. Suvannon hallituksen jäsen Sisko Salo-Chydenius oli mukana jakamassa tietoa hyvän asian puolesta.

 

Kiitokset kaikille mukana olleille!

Tiedote Kätketyt äänet -kampanjapäivä 14.6.

Katketyt äänet mediatiedote 2019

Mediakutsu/tiedote julkaisuvapaa 14.6.2019

KÄTKETYT ÄÄNET – kampanjapäivä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua vastaan

Kansainvälistä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaista kampanjapäivää vietetään tänä vuonna Helsingissä Kolmen Sepän aukiolla 14.6 klo. 10.00 – 14.00. Tämän vuoden teemana on ikääntyneiden huoli-ilmoitus.

Kätketyt äänet -kampanjapäivää vietetään Suomessa nyt 14. kertaa.

Teemana on ikääntyneitä koskeva huoli-ilmoitus. Huoli-ilmoitus on meidän jokaisen oikeus ja samalla välittämisen teko. Huoli-ilmoituksen voi tehdä meistä kuka vaan, kun syntyy huoli siitä, että ikääntynyttä kohdellaan kaltoin, hän ei saa tarvitsemiaan palveluja tai on huoli hänen asemastaan tai arjessa selviytymisestään. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla, poliisilla, pelastustoimella ja hätäkeskusten työntekijöillä on lakiin kirjattu velvollisuus tehdä vastaava huoli-ilmoitus.

Tällä hetkellä huoli-ilmoitus tunnetaan valitettavan huonosti. Lisäksi käytännöt huoli-ilmoituksen osalta vaihtelevat eri kunnissa eikä tietoa asiasta yleensä löydy kovin helposti kuntien verkkosivuilta. Huoliilmoituslomakkeita ei myöskään usein ole saatavilla kunnan palvelupisteistä esimerkiksi terveys- ja sosiaaliasemilta tai kirjastoista. Huoli-ilmoituksesta käytetään myös monia eri nimiä, mikä omalta osaltaan mutkistaa asiaa. Lain mukainen nimi, ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta, ei kerro parhaalla mahdollisella tavalla sitä, mistä asiassa on kyse eikä kansalaisten voida olettaa muistavan tuota virallista nimeä.
Tapahtuman järjestäjät esittävät, että huoli-ilmoituksen käytännöt yhtenäistetään valtakunnallisesti. Lisäksi tulee huolehtia, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet tehdä ilmoitus eikä se ole esimerkiksi kiinni digitaidoista tai siitä, että ilmoituslomake on hankalasti löydettävissä. Valtakunnallisesti tulisi myös seurata ja tilastoida huoli-ilmoitusten määriä ja sitä, mihin toimenpiteisiin ilmoitukset ovat johtaneet. ”Vanhuspalvelulakiin ja sosiaalihuoltolakiin sisältyvä hyvä tavoite ei toteudu, ellei käytäntöjä yhtenäistetä ja tietoisuutta tästä oikeudesta vahvisteta”, painottaa Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Lisätietoa tapahtumasta on sivulla: www.katketytaanet.fi

Kätketyt äänet –päätapahtuman järjestävät yhteistyössä Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsingin kaupunki, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Vanhustyön keskusliitto ry, Suomen lähi- ja perushoitajien liitto SuPer ry, Geronomiliitto, Muistiliitto, Ilostu Oy ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry.

Median edustajat ovat tervetulleita tapahtumaan.

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt: Satu Taiveaho Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry satu.taiveaho@suvantory.fi, 050 411 2060
Liite: Tilaisuuden ohjelma