Sosiaalineuvos Aira Heinäsen pakina Kallio-Lehdessä: Kohtuutonta vanhusväkivaltaa

KOHTUUTONTA VANHUSVÄKIVALTAA,
Kalliolehti no. 15/2015

Kun me viime vuosisadan ”sosiaalitantat” kehittelimme maahan turvakoteja ensikoti- kokemuksella, kohtasimme yllättäen myös vanhuksiin kohdistuvan perheväkivallan. Hätkähdimme suuresti, mutta oli ryhdyttävä tuumasta toimeen.

Puhuimme ikäihmisten kaltoin kohtelusta, jonka muodot olivat monet. Oli aivan ruumiillista väkivaltaa, oli henkistä kiusaamista ja oli taloudellista hyväksikäyttöä.

Tasan neljännesvuosisata sitten perustimme Suvanto ry:n, Suomen vanhusten turvakotiyhdistyksen. Elokuun 20. päivänä 1990 sosiaalineuvos Sinikka Luja-Penttilän puheenjohtajuudessa se tapahtui. Uuden yhdistyksen puheenjohtajiksi saatiin kaksi viisasta miestä, Helsingin kaupunginvaltuutetun
juristi Kai Kaliman ja kaupungin selviämisaseman silloisen johtajan sosiaalityöntekijä Aarno Huhtalan YTM.

Uskoimme puuhiemme tarpeellisuuteen, näyttöä kun oli. Oli myös epäuskoisia ja ylisinisilmäisiä, joiden mielestä ilmiötä ei ollutkaan ja jotka vihjasivat, että liioittelimme hätää ja häiritsimme kilttien vanhusten mielenrauhaa. Aihe katsottiin hyvin kiusalliseksi, varsinkin jos se ”liippasi” oman perheen läheltä. Oli sitten kyse alkoholisoituneiden aikamiespoikien ”mutsin-nyysimisestä” tai iäkkäiden aviopuolisoiden rankoista uskomattomista kuritusmuodoista.

Vuodet ovat vierineet, edistytty on. Suvanto ry:llä on aihetta juhlaseminaariinsa. Haastattelin toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-ojaa yhdistyksen päämajassa Hämeentie 15:ssa. Huomasin nyt käytettävän yleiskäsitettä ”Lähisuhdeväkivallan uhkaa kokeneet ikäihmiset”. On se vain kohtuutonta, kun heikentynyt vanhus joutuu pelkäämään läheistensä kaltoin kohtelua ja salaamaan häpeälliseksi kokemansa kohtalon. Voimmeko mitenkään auttaa?

Serpola- Kaivo-oja kertoo Suvannon olevan tiiviisti mukana Kansainvälisessä ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoin kohtelun ja väkivallan vastustamistyössä. Meillä kampanjan nimi on ”Kätketyt äänet”. YK:n virallistamaa kampanjapäivää vietettiin kesäkuussa jo 10. kerran, tunnusmerkkinä levitettiin purppuranpunaista rintarusettia. Enää ei kyseenalaisteta ilmiön olemassaoloa! On lupa ja velvollisuus puuttua epäkohtaan.

Suvannolla on taistelussaan ”Turvallisen vanhuuden puolesta”, kuten järjestön nimen alaotsake kuuluu, edelleen Auttava Puhelin, joka tiistaisin ja torstaisin klo 12-18 vastaa numerosta 080006776. Jos vähänkin on kaltoin kohtelu-huolta, sopii soittaa maksuttomaan palveluun.. Toimintaa aloitettaessa linjan nimi oli ”Valma vastaa” alan uranuurtajan sosiaalityöntekijä Valma Forsanderin mukaan nimettynä. Nyt on ajankohtaista kehitellä vertaisryhmiä, joissa uskotaan samankaltaisia vaikeuksia kokeneiden auttavan toisiaan. Helsingin kaupungin eri viranomaiset ovat luoneet yhteistoimintakäytäntöjä auttamisen tehostamiseksi.

Suvantolaiset kehottavat meitä rohkeasti myötäeläen puuttumaan ilmenneeseen kaltoin kohteluun ja
ohjaamaan uhrit avun hakuun. Emme saa sulkea silmiämme ja korviamme naapurin hätähuudoilta. Serpola toteaa, että neljännesvuosisata yhdistyksen perustamisesta kului, kun tänä vuonna saatiin turvakotilaki, joka takaa kaikenikäisille maksutta turvaa perheväkivallalta. Miten laki sitten toimii, sitä on mielenkiintoista seurata!

Meillä voisi olla nyt kunnallisen sosiaalitoimen 150. juhlavuosi, sillä vuonna 1865 sosiaalihuollon tehtävät siirtyivät seurakunnilta kunnille. Vielä on jäljellä 145 vaivaisukkoa, jotka kirkkojen ovilla ovat keränneet varoja köyhien ja raihnaisten avustamiseksi. Yksi näistä ”automaateista” on Soinin kirkon vaivaisakka. Se on alallaan ainoa naispuolinen, harvinaisuus. Ilmankos se oli kutsuttu Vatikaaniinkin näyttelyyn! Akan veisti Matti Taipale vuonna 1854 ja sen roposilla kerrotaan maksetun vuosittain neljän orvon elatus. Vieläkin se tuottaa diakoniatyölle almuja. Kuvan otti pyynnöstäni soinilainen kulttuuriperinteen vaalija, taiteilija Reijo Kivijärvi.

Suomi on tunnetusti idearikkaiden järjestöjen luvattu maa. Kerronkin, että on meillä Suvannon lisäksi sellainenkin kuin ”Pelastakaa vaivaisukot –yhdistys”! Yritetään yhdessä vielä, kuten Matti ja Teppo kuulussa laulussaan – solidaarisesti heikompien puolesta!

Aira Heinänen