Ikäihmisten kaltoinkohtelu

Käyttäytyykö läheisesi sinua kohtaan uhkaavasti?

Satuttaako hän sinua sanoilla tai teoilla?

Saako hän sinut tekemään jotain sellaista mitä et halua?

Joudutko antamaan rahaa tai omaisuutta vasten tahtoasi?

Mitä tarkoitetaan ikääntyneisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla?

Ikäihmisiin kaltoinkohtelulla tarkoitetaan yli 65 -vuotiaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, hyväksikäyttöä tai hoidon ja avun laiminlyöntiä. Myös muunlainen oikeuksien rajoittaminen ja loukkaaminen ja ihmisarvoa alentavaa kohtelu on kaltoinkohtelua.

Kaltoinkohtelu voi tapahtua parisuhteessa, perheessä tai muissa läheisissä ihmissuhteissa. Tekijä voi olla oma puoliso, luotettu sukulainen, ystävä tai muu läheinen.

Kaltoinkohtelua voi ilmetä myös hoitavan tahon osalta huonona ja epäeettisenä kohteluna tai palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan taholta esimerkiksi palveluiden epäämisenä tai ikäsyrjintänä.

Kaltoinkohtelua on…

Fyysinen väkivalta:

Teot, jotka aiheuttavat fyysistä kipua. Esimerkiksi lyöminen, töniminen, nipistely ja puristelu. Myös hoitajan hoitotilanteissa käyttämät tarpeettoman rajut otteet ja kovakouraisuus, joista aiheutuu iäkkäälle ylimääräistä kipua tai muunlaista kärsimystä. Yli- tai alilääkitseminen sekä hoidon ja avun laiminlyönti voi pahimmillaan olla fyysistä väkivaltaa. Fyysinen väkivalta on Suomessa rikos.

Henkinen väkivalta:

Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi nimittely, pelottelu, uhkailu ja kiristäminen. Myös alentava ja loukkaava käytös, eristäminen ja mitätöiminen ovat henkistä väkivaltaa. Nämä aiheuttavat iäkkäälle ahdistusta ja pelkoa. Emotionaalisesta väkivallasta puhutaan silloin, kun teon taustalla vaikuttaa voimakas tunneriippuvuus tekijän ja kokijan välillä.

Hengellinen väkivalta:

Kun lähipiirissä oleva henkilö mitätöi, halveksuu tai kieltää ikäihmisen uskonnon tai vakaumuksen harjoittamisen. Hengellistä väkivaltaa on myös, jos uskonnon tai vakaumuksen nimissä tuotetaan ikääntyneelle ahdistusta, pelkoa ja kärsimystä.

Seksuaalinen hyväksikäyttö:

Teot, jotka loukkaavat iäkkään seksuaalista identiteettiä. Alistaminen ahdistelu, sukupuolista häirintä tai sukupuoliyhteyteen pakottaminen ja raiskaus ovat kaikki seksuaalista väkivaltaa. Seksuaalinen häirintä ja sukupuoliyhteyteen pakottaminen sekä raiskaus ovat Suomessa rikoksia. Myös lievemmät teot ovat tuomittavia.

Taloudellinen hyväksikäyttö:

Lähipiirissä oleva henkilö käyttää ikäihmisen rahoja tai muuta omaisuutta (esim. tavaroita, osakkeita, asuntoa, lääkkeitä) ilman tämän lupaa. Rahan tai omaisuuden vaatiminen väkivallalla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä uhkailemalla ovat myös taloudellista hyväksikäyttöä. Taloudellisesta hyväksikäytöstä on kyse myös silloin, jos käytetään hyväksi ikäihmisen hyväntahtoisuutta, luottamusta tai sairauden takia alentunutta arviontikykyä taloudellisen hyödyn saamiseksi.

Hoidon ja avun laiminlyönti:

Laiminlyönti voi olla tarkoituksellista, jolloin kieltäydytään hoitovastuusta tai jätetään ikäihminen hoitamatta. Se voi olla myös tarkoituksetonta, jolloin ikäihmisen hoidon epäonnistuminen johtuu hoitajan tai muun hoitovastuussa olevan henkilön osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, uupumuksesta tai välinpitämättömyydestä.

Riskitekijät

Kaltoinkohdelluksi voi joutua kuka tahansa meistä. Ikä, sukupuoli, sosiaalinen tausta tai varallisuus eivät suojele väkivallan kohteeksi joutumiselta.

Koti- ja ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu joitakin yhteisiä tekijöitä, jotka voivat kärjistyessään johtaa asiattomaan kohteluun, laiminlyönteihin tai väkivaltaan.

Kaltoinkohtelun riskitekijöitä ovat:

• ikäihmisen toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja psyykkiset sairaudet
• iäkkään puolison tai muun läheisen ihmisen toimintakykyä ja elämänhallintaa heikentävät sairaudet
• ikäihmisen alkoholin tai muiden päihteiden väärinkäyttö
• iäkkään puolison tai muun läheisen päihteiden väärinkäyttö
• puolison sairaalloinen mustasukkaisuus
• hoitajan tai muun ikääntyneen hoidosta vastuussa olevan henkilön uupuminen, tietämättömyys tai osaamattomuus
• sosiaalisten kontaktien puute, yksinäisyys ja eristäytyminen
• taloudellinen riippuvuus ikäihmisen ja hänen läheisensä välillä
• ahtaat asumisolot
• selvittämättömiä pulmia ja ristiriitoja läheisissä ihmissuhteissa
• väkivaltainen parisuhde- tai perhehistoria

Tunnistaminen

Kaltoinkohtelun tunnistaminen ei ole aina helppoa. Se ottaminen puheeksi ei ole helppoa. Voi myös olla, ettei iäkäs osaa kertoa siitä tai ymmärrä tulleensa kaltoin kohdelluksi.

Kaltoinkohtelua kokenut iäkäs voi tuntea syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. Hän voi olla huolissaan tekijälle mahdollisesti aiheutuvista seurauksista, pelätä tekijän uhkauksia, hylätyksi tulemista, leimautumista kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan tai perhesalaisuuksien paljastumista. Kaltoinkohtelun merkit saattavat myös sekoittua ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin tai sairauksiin esimerkiksi dementoivien sairauksien oireisiin.

Fyysisen pahoinpitelyn merkkeinä voi olla esimerkiksi eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet tai muut vammat.  Ikäihminen saattaa hakeutua hoitoon muutaman päivän viiveellä vammojen syntymisestä, eivätkä vammat vastaa hänen tai hänen läheistensä kertomusta. Myös toistuvasti ilmenevät uudet vammat ja ruhjeet voivat kertoa jatkuvasta pahoinpitelyistä.

Muita ulkoisia kaltoinkohtelun merkkejä voi olla henkilön yleinen hoitamattomuus, aliravitsemus, kuivuminen, lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkkeiden käyttö. Myös jatkuva rahan puute tai kieltäytyminen tarvittavista palveluista voi viitata hyväksikäyttöön.

Kaltoinkohtelu aiheuttaa usein muutoksia ikäihmisen käyttäytymisessä. Muutokset voivat ilmetä arkuutena, masentuneisuutena, itkuisuutena, itsetuhoisina ajatuksina ja puheina, pelokkuutena, takertumisena tai aggressiivisuutena.  Hän saattaa käyttää sosiaali- ja terveydenhoitoalan palveluita runsaasti tai kieltäytyä niistä kokonaan.

Kaltoinkohtelu ja väkivalta on vaikuttavat aina uhriin. Ne saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia Kaltoinkohtelu heikentää iäkkään toimintakykyä ja elämänhallintaa.

Kaltoinkohtelu ja väkivalta on aina loukkaus ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia kohtaan.

Kaltoinkohtelu ja väkivalta horjuttavat niitä kokeneen luottamusta ja uskoa yhteiskunnan ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksiin.

Avun hakeminen

Väkivaltaa ja huonoa kohtelua ei tule koskaan hyväksyä. Asiasta puhuminen jonkun luotettavan henkilön kanssa on usein avuksi ja auttaa jaksamaan. Yhdessä voi löytyä uusia keinoja tilanteen ratkaisemiseksi.

Ammatillista apua saa oman kunnan sosiaalipäivystyksestä, alueen sosiaalityöntekijältä, kotihoidon ja terveysaseman henkilökunnalta, lähimmästä turvakodista ja poliisilta.

Apua, tukea ja neuvoja tarjoaa myös Suvanto ry:n auttavat puhelimet, muut valtakunnalliset ja alueelliset auttavat puhelimet, seurakunnat sekä väkivaltatyöhön ja ikäihmisten erityiskysymyksiin erikoistuneet järjestöt ja yhteisöt. Näille sivuille on koottu linkkejä apua tarjoavien kotisivuille.

Omaisen, naapurin, ystävän tai hoitohenkilökuntaan kuuluvan huomatessa väkivallan tai muunlaisen kaltoinkohtelun merkkejä, on asiaan puututtava. Asiallinen ja ikäihmistä kunnioittava keskustelunavaus on ensimmäinen askel. Auttamisessa ja tukemisessa tärkeää on ikäihmisen ihmisarvoa ja oikeuksia kunnioittava asenne sekä turvallisuuden takaaminen. Usein kaltoinkohtelija on ikäihmiselle läheinen ja rakas tuomittavista teoistaan huolimatta. Auttamiselle ja tukemiselle on annettava aikaa, mutta jos kaltoinkohtelu uhkaa henkeä ja terveyttä on toimittava heti.

Myös kaltoinkohtelija tarvitsee usein apua esimerkiksi päihteiden käyttöönsä tai muuhun sairauteensa. Yhteistyö päihdehuollon, psykiatrian poliklinikan, lääkärin tai muun auttajatahon kanssa auttaa katkaisemaan väkivallan kierteen ja ehkäisemään kaltoinkohtelua. On kuitenkin muistettava, että oli kaltoinkohtelun syy mikä hyvänsä, ei se vie tekijältään siitä vastuuta. Miesten keskus, Ensi- ja turvakotien Jussi-työ, Lyömätön linja ja Maria Akatemian Demeter-toiminta ovat esimerkkejä erilaisista tahoista, jotka tekevät työtä lähisuhteessa väkivaltaa käyttäneiden kanssa.