Suomi ratifioi vuonna 2015 Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Marinin hallitus sisällytti naisiin kohdistuvan väkivallan kitkemisen hallitusohjelmaansa vuonna 2019 ja loi sille oman toimintaohjelman vuosille 2020-2023. Lähisuhdeväkivallan kitkemistä on hyvä jatkaa, mutta yhtenä jatkotoimena ja parannusehdotuksena toivoisin, että jatkossa väkivallan ehkäisyssä ja torjumisessa kaikilla tasoillaan, otettaisiin ikääntyneet paremmin huomioon.
Euroopan neuvoston yleissopimuksen, eli niin kutsutun Istanbulin sopimuksen ratifioinnin jälkeen Suomessa on tehty lukuisia hyviä toimia lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja väkivallan uhrien auttamiseksi. Näillä toimilla on konkreettisesti parannettu esimerkiksi turvakotiverkostoa ja väkivallan uhrien ja tekijöiden auttamista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on turvakotitoiminnan koordinaatiossaan aloittanut myös ikääntyneiden väkivallan kokijoiden huomioimisen palveluissa esimerkiksi lisäämällä turvakotien esteettömyyttä ja tuottamalla tietoa turvakotien henkilöstölle.
Selvä haaste tasavertaisen avunsaannin näkökulmasta on se, että yli 65 -vuotiaiden osuus turvakotien asiakkaista on hyvin pieni ollen viime vuosina vain noin 2-4 prosentin luokkaa turvakotien kokonaisasiakasmääristä. Ikääntyneiden tietoisuutta turvakotipalveluista olisi siis hyvä lisätä, jotta jokainen osaisi tarvittaessa hakeutua turvakoteihin. Toinen asiakkailtamme kuulemamme haaste on se, että ikääntyneet eivät välttämättä koe oloaan turvakodeissa mieluisaksi johtuen eri syistä. Näitä syitä olisi hyvä tutkia ja pohtia sitä, miten myös ikääntyneiden aika turvakodissa olisi mahdollisimman mieluisa ja erityisesti turvallisen elämään jatkossa mahdollistava.
Kokonaisuutena Suomella on Istanbulin sopimuksen ratifioinnissa ikääntyneiden osalta vielä paljon tehtävää. Ikääntyneet jäävät helposti väkivaltakeskustelussa ja erityisesti väkivallan vastaisen toiminnan resurssien jaossa pahasti nuorempien jalkoihin. Tästä informoimmekin YK:n Ikääntyneiden oikeuksien itsenäistä asiantuntijaa Claudia Mahleria hänen maavierailullaan Suomeen 2021. Mahler ottikin maaraportissaan kantaa ikääntyneiden kokeman kaltoinkohtelun ja väkivallan vastaisen työn haasteisiin Suomessa. Toimenpidesuosituksissaan hän kehotti muun muassa lisäämään ikääntyneiden väkivallan kokijoiden avunsaantia, panostamaan ammattilaisten koulutukseen ikääntyneiden kokeman väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistamiseksi, ohjaamaan resursseja ilmiön tutkimiseen ja lisäämään julkista tietämystä ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta ja sen vakavuudesta.
Toivonkin, että ikääntyneiden kokeman väkivallan ja kaltoinkohtelun kitkemiseksi ja tilanteen parantamiseksi luotaisiin strategia ja toimeenpanosuunnitelma tuleville vuosille, jotta kuvaamani takamatka saadaan kurottua kiinni ja siten väkivaltapalveluista entistä tasavertaisempia kaikille osapuolille iästä riippumatta.
Janne Pulkkinen, toiminnanjohtaja
Lähteet:
Ikääntyneiden ihmisoikeuksien toteutumista valvovan itsenäisen asiantuntijan Claudia Mahlerin raportti hänen maavierailultaan Suomeen. Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 1/2023.
Turvakotipalvelut 2021. TILASTORAPORTTI 20/2022 1.6.2022. THL.
Turvakotipalvelut 2020. TILASTORAPORTTI 17/2021 1.6.2021. THL.
Lisää ajankohtaista tietoa ikääntyneiden kokemasta väkivallasta saatavilla Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta NAPE:n ja THL:n järjestämässä webinaarissa, Ikääntyneet ja väkivalta, 08.05.2023. Tilaisuuden ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät osoitteesta: https://thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri/-/event/10281276
Kirjoittaja on Suvanto ry:n jäsen Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunnan (NAPE) alaisessa järjestötyöryhmässä. Kirjoitus on osa NAPE-toimikunnan blogisarjaa, jossa kerrotaan Istanbulin sopimuksen eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen vaikutuksesta ja kansallisesta täytäntöönpanosta eri näkökulmista.
