Mummonmarkan vartijat -hanke

Mummonmarkan vartijat – Ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjuntahanke
vuosina 2018 – 2021.

 

Hankkeen tarkoitus: Ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjunta tiedottamisen, kouluttamisen ja opaslehtisen avulla.

Hankkeella lisätään eläkeläisten ja ikääntyneiden tietämystä taloudellisen kaltoinkohtelun ilmenemismuodoista ja niiden torjunnasta.

Hankkeen aikana toteutetaan opaslehtinen/lehtisiä aihealueesta sekä järjestetään koulutuskiertue aihealueesta. Hankkeen puitteissa yhdistetään teeman ympärillä toimivien osaaminen, lisätään yhteistyötä sekä estetään päällekkäistä tekemistä. Tällä hetkellä mikään muu taho ei koordinoi tai vastaa teeman kokonaisuudesta.

Hankkeessa koulutetaan eläkeläisistä/ikääntyneistä talouslähettiläitä vanhusneuvostoihin/eläkeläisjärjestöihin, jotka voivat viedä viestiä eteenpäin omalla paikkakunnalla/alueellaan.  Hankkeessa käytetään eläkeläisiä/ikääntyneitä osallistavia muotoja ja toiminta lähtee eläkeläisten/ikääntyneiden tarpeista ja näkökulmasta.

Tavoitteena on lisätä myös suuremman yleisön tietämystä ikääntyneiden taloudellisesta kaltoinkohtelusta, jotta ilmiön torjunta yhteiskunnassa vahvistuu.

Hankkeen kohderyhmänä on haasteellisissa elämäntilanteissa olevat, taloudellista kaltoinkohtelua kohdanneet ikääntyneet. Painopisteenä on taloudellisen kaltoinkohtelun ehkäiseminen.

Hankkeessa hyödynnetään Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto Ry:n aiemman TIKKA –hankkeen tuloksia ja hankkeessa julkaistua Ikääntyneeseen henkilöön kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön tunnistaminen ja torjunta -opasta rahalaitoksille ja maistraateille sekä Suvannon ja Vanhustyön keskusliiton julkaisemaa Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi –opasta sekä Rikostorjuntaneuvoston julkaisemaa Turvaohjeita senioreille -opasta.

Toiminnan kohderyhmät:

Eläkeläiset/ikääntyneet ja suuri yleisö

Toiminnan sisältö ja toteutus:

Hankkeella yhdistetään rikostorjunnan (poliisityön) ja vanhustyön osaamista uudella tavalla taloudellisen kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi. Hankkeessa toteutetaan ikääntyneiden taloudellisen kaltoinkohtelun torjuntaan opaslehtinen/lehtisiä, jotka tehdään eläkeläislähtöisesti ja joiden toteuttamiseen käytetään osallistavia menetelmiä. Opaslehtisten lisäksi kootaan yhteen taloudellisen kaltoinkohtelun ympärillä toimivia tahoja, yhdistetään osaamista, vaihdetaan tietoa sekä vältetään päällekkäistä tekemistä. Monen pienen toimijan voimavarat yhdistämällä saadaan enemmän aikaan.

Hankkeessa toteutetaan koulutuskierros ja pop up –tyyppisiä pienempiä tilaisuuksia eläkeläisille/ikääntyneille. Hankkeessa koulutetaan talouslähettiläitä kunnallisiin vanhusneuvostoihin tai eläkeläisjärjestöihin, jotka voivat välittää tietoa teemasta alueellaan.

Tärkeä osa hanketta on viestinnän ja markkinoinnin kokonaisuus, jolla pyritään saamaan ilmiö näkyväksi myös suurelle yleisölle ja erityisesti ikääntyneille. Tässä hyödynnetään resurssien sallimalla tavalla esim. katumainontaa, tv- tai radiomainontaa, seinäjulisteita sekä sosiaalisen median videotietoiskuja.

Yhteistyökumppanit:

  • Vanhustyön keskusliitto ry (kumppani)
  • Kuluttajaliitto ry (kumppani)
  • Poliisihallitus, Rikostorjuntaneuvosto (ohjausryhmä)
  • Takuusäätiö (kumppani)
  • Fingeroos –säätiö (Turun seutu)
  • Eläkeläisjärjestöt (Eetu ry ja VENK ry):
    • EKL (kumppani)
    • Eläkeliitto (kumppani)
    • Kansallinen senioriliitto (kumppani)

 Toiminnan tarve:

Ikääntyneiden taloudellinen kaltoinkohtelu on lisääntynyt viime vuosina. Suomessa asuu (31.12.2016) 1 149 975 vähintään 65 –vuotiasta ihmistä. Tämä on noin 21 prosenttia koko väestöstä. Seuraavien viidentoista vuoden aikana yli 80 –vuotiaiden määrä tulee kolminkertaistumaan. Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset tulevat jo tämän vuoksi todennäköisesti lisääntymään.  Ikääntyviin kohdistuvat petosrikokset ovat moninkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Merkittävä osuus ikääntyneisiin kohdistuvista taloudellisista hyväksikäyttötilanteista jää kuitenkin piiloon.

Vuonna 2016 poliisin tietoon tuli yli 16 000 ikääntyneisiin kohdistuvaa tutkintaan johtanutta omaisuusrikosta. Rikosnimikkeinä useimmiten ovat maksuvälinepetos, petos, lievä petos ja lievä maksuvälinepetos.

Taloudellista hyväksikäyttöä on monenlaista, kuten rahan tai omaisuuden anastamista, haltuunottoa tai väärinkäyttöä ilman ikääntyneen lupaa. Myös uhkailua, pakottamista ja painostamista tai harhauttamista, jolla pyritään saamaan ikääntynyt henkilö myymään tai luovuttamaan omaisuuttaan, laatimaan valtakirja iäkkään henkilön omaisuuden hoitamiseksi tai allekirjoittamaan testamentti vastoin iäkkään henkilön etua. Myös painostamista antamaan ennakkoperintö, laina tai lahja esiintyy. Ikääntynyt saatetaan viedä arvioitavaksi muulle kuin omalle lääkärille tavoitteena pääsy edunvalvoja jne. Muotoja on monia.

Suurin riski joutua taloudellisen hyväksikäytön uhriksi on niillä, jotka tarvitsevat apua raha-asioidensa hoitamisessa tai jotka eivät ole koskaan niitä hoitaneet itsenäisesti. Myös ne, joilla toimintakyky on alentunut vamman tai sairauden johdosta ovat erityisessä riskiryhmässä. Hyväuskoisuus sekä riippuvuus muista lisäävät myös riskiä.

Taloudellisissa petosrikoksissa tekijöinä on sekä lähipiiriin kuuluvia henkilöitä, että tuntemattomia. Taloudellisessa hyväksikäyttöön kuten muuhunkin hyväksikäyttöön liittyy paljon häpeää, tekijän suojelemista etenkin, jos tekijä on sukulainen tai läheinen eikä taloudellista kaltoinkohtelua aina mielletä/ymmärretä kaltoinkohteluksi. Myös riippuvuus tekijästä voi estää rikoksen esiintuonnin. Muistisairaudet   tai psyykkiset oireet voivat estää petoksen selvittämisen tai esiintulon.

Joskus rikoksissa hyödynnetään asiakkaan toimintakyvyn heikkoutta, yksinäisyyttä ja yksinasumista. Esimerkiksi puhelinhuijaukset, kuten valepoliisina esiintyneet soittajat ovat huijanneet kasvavaa joukkoa ikääntyneitä. Samoin ns. isoäitihuijaukset ovat lisääntyneet, joissa soittaja esiintyy ikääntyneen sukulaisena.

Ikääntyneisiin kohdistuvaa taloudellista huijausta ilmenee esimerkiksi erilaisena ”pakkomyyntinä”, kuten puhelinmyynnin epäeettisinä muotoina (esim. tilausansat) tai tarpeettomien tuotteiden tai palveluiden myyntinä, kuten turhat kotiremontit ja tarpeettomat vakuutukset. Ikääntyneitä on huijattu mm. sijoitustoimintaan liittyen, heiltä on viety salasanoja sekä pankkitunnuksia urkkimalla, he ovat joutuneet ryöstön kohteeksi mm. ”valepoliisien” tai katuryöstäjien taholta. Myös väärennettyjä laskuja on toimitettu ikääntyneille.

Valepoliisirikoksista on syntynyt Suomeen vakava ongelma. Valepoliisirikosten rikosvahingot ovat yli 500 000 €. (Turvallinen elämä ikäntyneille – toimintaohjelman päivitys, s. 38)

Nettirikoksia kohdistuu myös iäkkäisiin yhä enemmän, kun ikääntyneiden internetin käyttö lisääntyy. Ikääntyneet saattavat tulla helpommin huijatuksi internetissä, koska ovat usein kokemattomampia ja epävarmempia netin käyttäjiä kuin nuoremmat ikäpolvet. Ikääntyneiden määrä nettirikosten uhreina onkin lisääntynyt huomattavasti.

Ikäihmisten hyväntahtoisuutta käytetään toisinaan julmalla tavalla hyväksi.  Moni ikäihminen saattaa olla myös herkempi altistumaan esimerkiksi internetin kautta tapahtuville taloudellisille huijauksille, koska internetmaailma saattaa olla vieraampi kuin nuoremmille. Ihmisen perustarpeita käytetään myös hyväksi, kuten vuorovaikutuksen, rakkauden ja hyväksytyksi tulemisen tarvetta. Rakkauden perässä useampi iäkäs ihminen on lähettänyt mittavia summia ulkomaalaisille ”rakkailleen”. Usein nettihuijarit lähestyvät erittäin ammattitaitoisesti ja lavastavat jopa Skype-puheluita saadakseen luottamuksen rakennettua esimerkiksi Auervaara –tilanteissa. Iäkkään elämänkumppaniksi saattaa löytyä erittäin vaikeassa elämäntilanteessa oleva nuori ihminen, joka häikäilemättömästi elää toisen kustannuksella.

Kaiken ikäiset voivat tulla viranomaisia jäljittelevien yhteydenottajien huijaamiksi, kuten viime aikoina esillä olleet pankkien tai verottajan nimisessä lähetetyt huijaussähköpostit ovat osoittaneet.  Yksinäisyys saattaa ajaa monenlaisiin epätoivoisiin tekoihin, kun juttukumppanin kaipuuta voi täyttää esimerkiksi sopivasti kohdalle osuva myyjä.

Ikääntyneiden kotiovilla saattaa käydä edellä mainittuja kaupustelijoita tai valepoliiseja. Kotiin tulevat huijarit voivat esiintyä viranomaisina, haastattelijoina tai esimerkiksi sähkölaitoksen edustajina. Huijari voi myös esiintyä kotihoidon tai ateriapalvelun työntekijänä.  Joskus myös ammattihenkilötkin saattavat hyödyntää asiakkaansa heikkoa asemaa ja huijata häntä tai anastaa tämän omaisuutta, lääkkeitä tai varoja.

Ikääntyneiden varallisuus on kasvanut yhteiskunnassa, mikä sekin altistaa taloudelliselle kaltoinkohtelulle.

Ikääntyneisiin kohdistuu varmasti kaikkia rikostyyppejä kuin muuhunkin väestöön, mutta ikääntyneisiin kohdistuvaa rikollisuuteen liittyy erityispiirteitä, minkä vuoksi tämän ehkäisy vaatii myös omanlaisia erityistoimia ja erityishuomioin.

Väestön ikääntyessä on korkea aika nostaa ikääntyneisiin kohdistuvien rikosten torjunta entistä vahvemmin esiin.

Asiakastyön kokemus: Suvannon asiakastyössä painottuu myös taloudelliseen kaltoinkohteluun liittyvät asiat esimerkiksi Suvanto –linjan puheluiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2016-2017. Eniten yhteydenottoja tuli taloudelliseen kaltoinkohteluun liittyen.

Suvanto ry:n aiemmassa TIKKA –hankkeessa kerrytettyä osaamista jalkautetaan ja jalostetaan eläkeläisille itselleen sopivaan ja heidän tarpeistaan lähtevään muotoon.

Muut asiakirjat, jotka tukevat hankettamme:

Hanke tukee vahvasti Rikostorjuntakatsauksen 2017 suositus 9. toteutumista, jonka puitteissa on tavoitteena koota yhteistyössä järjestöjen ja keskeisten viranomaisten kanssa ikääntyneille suunnattua materiaalia, jonka avulla järjestetään koulutustilaisuuksia petoksiin varautumiseksi.

Rikoksentorjuntaohjelma tavoitteen mukaan hankkeessa edistetään erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen kuulemista rikosten ehkäisyn suunnittelussa. Samoin työhön on Rikostorjuntaohjelman tavoitteiden mukaan tarkoitus kytkeä vanhusneuvostot mukaan ja edistää verkostoitumista sekä hyödyntää osallistavia menetelmiä hankkeen ja oppaan toteutuksessa.

Turvallinen elämä ikääntyneille –toimintaohjelmassa ja sen päivityksessä on asetettu tavoitteeksi muun muassa Tikka-hankkeen jalkautus, petosrikosten vähentäminen sekä tietoverkkorikosten vähentäminen ja näihin tavoitteisiin myös tämä Mummon markan vartijat –hanke vastaa.

Poliisihallituksen valepoliisikampanjan tuottamaan materiaalia hyödynnetään ja jatketaan tiivistä yhteistyötä poliisin kanssa.

Edellä jo mainittujen valtakunnallisten asiakirjojen lisäksi Ikääntyneisiin kohdistuvat rikokset ja niiden ehkäiseminen + lausuntotiivistelmässä (OM 12/2013) nousi vahvasti esiin, että senioreilta ja muulta väestöltä puuttuu tietoa rikoksentorjunnan hyvistä käytännöistä. Lausunnoissa ehdotettiin muun muassa tiedotuskampanjoita ja kirjallista materiaali jakoon kirjastoihin ym. Useampi lausunnon antaja korosti ikääntyneisiin kohdistuvan taloudellisen kaltoinkohtelun ehkäisyn tärkeyttä.

Hankkeemme vastaa tähän tarpeeseen.